Äänensävy | Käännöstoimisto Pauhun markkinointiblogi

Pelkkä hyvä tarina ei riitä

shutterstock 535508461

Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien Kuukausiliite on suomalaisen journalismin paraatipaikka, jonka erinomaista journalismia on ylistetty ja palkittu lukuisia kertoja. Korkeaa laatua on silloin lupa odottaa myös lehden mainoksilta, jotka yhä useammin ovat tarinallistettua sisältömarkkinointia tai mediayhtiön itsensä tuottamaa natiivimainontaa. Kuukausiliitteen natiivimainokset eivät kuitenkaan koukuta lukemaan. Miksi näin?

Jos pelkkä mainospaikka maksaa yli 28 000 euroa ja mainoksen tuotanto siihen mojovan summan päälle, mainoksen ostajalla on hyvä syy vaatia parasta mahdollista laatua. Mitään puolivillaista ei kannata kelpuuttaa tuotantoon, vaan keskeneräiset ideat pitää pyöräyttää takaisin piirustuspöydälle.

Syystä tai toisesta kaksi kolmesta Mediaansekaantuja-blogissani taannoin arvioimastani Kuukausiliitteen mainoksesta oli korkeintaan keskinkertaisia tekeleitä.

Vetävän tarinan resepti ei ole mikään liikesalaisuus, mutta se pitää keksiä joka kerta uudelleen. Journalistinen juttu imaisee lukijan mukaansa, jos sen aihepiiri on kutkuttavan kiinnostava ja ajankohtainen. Jos tarina on visuaalisesti houkutteleva kokonaisuus, tekstimassa ei lannista lukijaa heti alkuunsa, sen kuvituksessa ja otsikoinnissa on nähty vaivaa, tarina etenee sujuvasti ajassa ja paikassa, ja etenkin jutun alku ja loppu ovat silkkaa timanttia, vain tosi kiireinen lukija voi kieltäytyä sellaisen jutun lukemisesta.

Sama hyvän tarinan kaava toimii myös sisältömarkkinoinnissa, mutta Journalistin ohjeiden mukaisesti mainokseksi merkityn jutun pitää lisäksi nujertaa lukijan pään sisäinen adblocker. Tutkimusten mukaan sanomalehtimainonta koetaan mieluisimmaksi tavaksi vastaanottaa mainoksia. Syynä lienee ainakin osittain se, että lehdessä mainos on helpompi sivuuttaa eikä se ärsytä niin paljon kuin väkisin silmille hyppäävä mainosikkuna verkkosivuilla tai nettivideoiden mainokset, joita ei voi kelata ohi.

Jotta pysähtyisin lukemaan mainoksia, minut pitäisi ensin opettaa lukijana siihen, että mainoskin voi olla hyvä tarina, johon kannattaa syventyä. Perinteinen mainosestetiikka on totuttanut meidät siihen, että mainoksessa on isoja, hienoja kuvia ja sitten jokin kekseliäs slogan. Ennen on riittänyt, että vilkaisee, mutta nyt pitäisi ensivilkaisulla kiinnostua niin paljon, että jaksaisi myös syventyä lukemaan.

Ei ole ihan helppo tehtävä mainoksen tekijällä!

Lisäksi lukijat pitäisi saada jakamaan sisältömarkkinointia sosiaalisessa mediassa, kuten siellä jaetaan journalistisia juttuja. Vain jaettu tarina on olemassa.

Minun toimittajakuplassani sisältömarkkinointia jakavat lähinnä vain sen tekijät itse – en muista viime kuukausina nähneeni kuin yhden tällaisen jutun syötteessäni. Jälleen törmätään pään sisäiseen adblockeriin, joka lukemisen lisäksi estää jakamasta. Mitähän sille voisi tehdä?

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Käyhän kääntymässä!

PAUHU KANKURI copy 2

Tervetuloa Helsingin ytimeen torstaina 12.10.2017 klo 10–16! Markkinoijan käännöstoimisto Pauhun asiantuntijat jutustelevat kääntämisen saloista vapaan ohjelman merkeissä. Kaikille kiinnostuneille avoin tapahtuma, tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettävissä Suomen suurimmissa yhtäaikaisissa avoimissa ovissa on mukana jo yli 100 yritystä. Tervetuloa meille -viikon aikana 9.–15.10.2017 yritykset ympäri Suomen avaavat ovensa ja näyttävät, miten seuraavaa sadan vuoden tarinaa oikein rakennetaan. Tervetuloa meille -viikon takana on Suomalaisen työn liitto.

Käyntiosoite:
Käännöstoimisto Pauhu
Simonkatu 8 A, 3. krs
00100 Helsinki

Vastausta pyydetään ke 11.10.2017 mennessä.

Ilmoittautuminen ja kyselyt:
Nora Mosander
Asiakkuuspäällikkö
nora@pauhu.fi
puh. +358 40 866 8476

Voit ilmoittautua myös Facebookin tapahtumasivulla

Lue lisää tästä

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Kesän käännökset Pauhulta

shutterstock 101105224

Markkinoijan käännöstoimistona tarjoamme oivaltavia käännöksiä Helsingin ytimessä koko kesän. Pyydä tarjous tai ota yhteyttä, keskustellaan lisää käännöstarpeistasi!

Referenssimme löydät tästä.

Linda Ahlblad, Toimitusjohtaja, p. +358 40 866 8669, linda@pauhu.fi
Nora Mosander, Account Manager, p. +358 40 866 8476, nora@pauhu.fi
Nina Wainikainen, Project Manager, p. +358 40 866 8041, nina@pauhu.fi

 

0 comment(s)

Sisältö = sielu, muotoseikat = identiteetti

shutterstock word

Tekstihän on vain tekstiä, eikö? No ei sentään. Hyvän käännöksen anatomia on sanakasaa monimuotoisempi. Muotoseikkoja on huomattava määrä. Niiden hallinta ratkaisee syntyykö sinänsä oivasta asiasta hyvä vai huono muistijälki. Hyvä kääntäjä esittää myös nämä asiat johdonmukaisesti oikein ensimmäisestä sanasta viimeiseen pisteeseen.

Kielioppi
Hallitse kohdekielen kielioppi. Älä arvaile mitä ja miten sanotaan.

Synonyymit
Hallitse kohdekielen sanasto ja käytä sitä rikkaasti. Ei toistoja, ei köyhää kieltä.

Terminologia
Käytä samoista asioista samoja (oikeita) termejä läpi koko tekstin. Älä hämmennä lukijaa.

Asiayhteydet
Pysy asiassa. Älä käytä sanoja, jotka eivät sovi sisältöön.

Loogisuus
Tee kokonaisuudesta helppo ymmärtää. Älä aiheuta hämmennystä ristiriitaisuuksilla.

Puheen sävy
Puhuttele vastaanottajaa valitulla tavalla alusta loppuun saakka. Älä pompi tyylistä toiseen tai puhekielestä kirjakieleen ja takaisin.

Persoonamuodot
Pysy valitussa puhuttelutavassa. Älä vaihda sinuttelusta teitittelyyn kesken kaiken.

Lauserakenteet
Käännä sujuvasti eteneviä napakoita lauseita. Ei pitkiä, pätkittyjä polveilevia sanavirtoja.

Pilkut ja pisteet
Rytmitä sanottava välimerkeillä helposti luettavaan muotoon. Älä unohda niitä: puute väärässä paikassa voi kääntää hyvän huonoksi.

Lähteet
Käytä tarvittaessa virallisia ammatillisia sanastoja. Ei käännöskoneita, ei Internetin lähteitä.

 

Hyvä käännös on sekoitus tietoa, taitoa ja kokemusta. Se puhuu ihmiseltä ihmiselle, se on inhimillistä. Siihen ei kone pysty.

 

0 comment(s)

Bloggaaja ja lukija – ystävät?

shutterstock 166552256

”Blogiyhteistyön kautta pääsin testaamaan tän sarjan tuotteita – ja täytyy kyllä sanoa, että nämä ovat aivan ihania!”

”Blogiyhteistyön kautta pääsin testaamaan tän sarjan tuotteita – ja täytyy kyllä sanoa, että nämä ovat aivan ihania!” Edellä kirjoitettu on tätä päivää lähes kaikissa suosituissa suomalaisissa muoti-, sisustus- ja lifestyle-blogeissa. On enemmän kuin tavallista, että iso osa blogipostauksista sisältää mainoslinkkejä suoraan esiteltyihin tuotteisiin. Ne on tehty yhteistyössä eri yritysten kanssa ja niissä esitellään kerta toisensa jälkeen samoja, lahjoina saatuja merkkituotteita. Kirsikkana kakun päällä ovat alennuskoodit bloggaajan yhteiskumppanin tuotteisiin.

Yritysyhteistyö ja mainoslinkit ovat lisääntyneet valtavasti. Blogeista on tullut yrityksille yhä tärkeämpiä markkinointikanavia, ja tämän seurauksena bloggaajat ovat ammattimaistuneet. Suomessakin suosituimmat bloggaajat tekevät nykyään kunnon tilin, vaikka Norjan suosituimman muotibloggaajan Ulrikke Lundin miljoonan Norjan kruunun (noin 107 000 euroa) vuosituloihin täällä tuskin päästään.

Jos yritys julkaisisi blogissaan samanlaista sisältöä, se ohitettaisiin nopeasti tai siihen saatettaisiin suhtautua jopa vihamielisesti. Yritysblogi ei missään tapauksessa saa sisältää puhtaasti mainonnallista ja markkinoinnillista materiaalia. Se jos mikä karkottaa lukijat – tätä toistavat viestinnän ja markkinoinnin johtamisen kirjat sekä kansainväliset tutkimusartikkelit.

Sen sijaan pitää taitavasti rakentaa luottamuksellinen suhde kuluttajiin tarjoamalla heille sisältöä, josta he saavat ”lisäarvoa”. Vasta pitkäjänteisen työn kautta sisällöntuottajat saatetaan palkita, kun kuluttaja ostaa tuotteita ja parhaassa tapauksessa suosittelee niitä ystävilleenkin.

Miksi muoti-, sisustus- ja lifestyle-blogien kanssa on toisin?

Siksi, että blogeilla on kyky vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin, koska lukijat näkevät bloggaajat luotettavana tiedon lähteenä. Elina Pohjosen markkinoinnin pro gradu Asiakasuskollisuuden teemat muotiblogeissa kertoo samaa: sen mukaan lukijat eivät koe blogipostauksia suoranaiseksi mainostukseksi vaan henkilökohtaiselta lähteeltä tulevaksi tiedoksi.

Monet suositut bloggaajat ovat onnistuneet monivuotisen työnsä ansiosta luomaan tiiviin suhteen lukijoihinsa, jolloin lukijat pitävät heitä jopa ystävinään. Näin huomioimatta jää se fakta, että moni bloggaaja on yrittäjä ja hänen bloginsa on hänen yrityksensä blogi. Blogi on hänen yrityksensä kanava kertoa brändistä, joka on tässä tapauksessa yhtä kuin bloggaaja itse.

Jos kivijalkaliikkeen omistaja hehkuttaisi tuotteittensa erinomaisuutta yrityksensä blogissa, pidettäisiinkö häntä luotettavana lähteenä? Ei tietenkään.

Entä kun muotibloggaaja kehuu tuotteita, joiden kautta hän saa välillisesti tai välittömästi myös elantonsa, vakuuttuvatko lukijat tuotteista? Tutkimusten mukaan kyllä.

Blogimaailma muuttuu vauhdilla ja onkin mielenkiintoista seurata, miten lukijoiden ja suosittujen bloggaajien suhde kehittyy, jos sisältöjen suunta menee koko ajan mainonnallisempaan suuntaan. Säilyykö ystävyyden kaltainen suhde, kun henkilökohtaisten, samaistumispintaa tarjoavien tarinoiden sijaan tarjolla on yhä useammin huonosti tai ei lainkaan piilotettua mainontaa?

Asenneilmasto voi kääntyä nopeasti ja siksi yritysten kannattaa seurata tiiviisti blogirintamalla tapahtuvia muutoksia. Vaikka yritys näkisi bloggarit juuri nyt täydellisinä yhteistyökumppaneina, tilanne voi muuttua nopeastikin.

Muotibloggaajien työtä tarkastelleessa Elina Nopparin ja Mikko Hautakankaan tutkimuksessa Kovaa työtä olla minä – Muotibloggaajat mediamarkkinoilla arveltiin jo neljä vuotta sitten, että yritysten on ehkä pian taas aika etsiä uusia toimintamalleja. Some on tunnetusti tuulinen paikka.

--

Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen, joka työskentelee parhaillaan yritysblogien kautta tapahtuvaa sidosryhmäviestintää tutkivan väitöskirjansa parissa.

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Omistaja kypsyi – Suomen Isis vaihtaa nimensä

shutterstock 257497339

Pankki ei välittänyt maksuja, PayPal jäädytti rahat.

Helsinkiläinen Käännöstoimisto Isis lopetti kamppailun nimensä puolesta. Yritys ottaa uudeksi nimekseen rekisteröimänsä tavaramerkin Pauhu Oy:n.

”Aito Isis on tunnettu luovuuden jumalatar ja hyväntekijä. Valitettavasti myös eräs pahamaineinen järjestö otti käyttöönsä saman nimen. Seuraukset voitte arvata”, perustelee nimenvaihdosta yrityksen toimitusjohtaja Linda Ahlblad.

Käännöstoimisto Isis vetosi syksyllä 2014 mediaan, että järjestöä kutsuttaisiin sen itsensä käyttämällä nimellä IS-järjestö (Islamic State) käytöstä poistuneen ISIS-lyhenteen sijaan. Se ei kuitenkaan vakiintunut suomalaiseen käyttöön.

Ahlblad kertoo käännöstoimiston kohdanneen kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi yllättäviä haasteita ulkomaisista palvelunestohyökkäyksistä erilaisiin kieltoihin.

”Eräs pankki kieltäytyi maksunvälityksestä, koska saajana oli Isis. Amerikkalainen maksuvälityspalvelu PayPal puolestaan on vaatinut toistuvasti selvitystä maksuistamme. Varojamme on edelleen selvitystilassa PayPal-palvelussa”, Ahlblad jatkaa.

Yrityksen uusi nimi Pauhu on vanha suomalainen sana. Samannimisiä järjestöjä, hyviä tai pahoja, ei tiettävästi ole olemassa.

”Pauhu kiirii kauas ja sopii alkuperänsä takia erinomaisesti Avainlippu-yritykselle”, Ahlblad kiteyttää.

Käännöstoimisto Pauhu on erikoistunut oivaltaviin markkinoinnin käännöksiin. Yrityksellä on noin 40 kääntäjän verkosto, joka tekee käännöksiä kaikille eurooppalaisille kielille ja venäjäksi. Asiakkaina on muun muassa American Express, Mercedes-Benz ja Ruukki. Pauhu noudattaa Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton ehtoja ja on alansa ainoa Avainlipun haltija.

 

Lisätietoja:

Pauhu Oy, toimitusjohtaja Linda Ahlblad, p. 040 866 8669,linda@pauhu.fi – www.pauhu.fi

0 comment(s)

Tilaa blogi


Viimeisin blogikirjoitus
Pelkkä hyvä tarina ei riitä
Pasi Kivioja, Viestintäluotsi Oy | 17.10.2017
Katso kaikki blogikirjoitukset