Äänensävy | Käännöstoimisto Pauhun markkinointiblogi

Asiakaslehti kertoo arvostuksesta

shutterstock 310832027

Oli aika, jolloin asiakaslehtiä pidettiin kakkos- tai kolmosketjun julkaisuina. Todelliset journalistit katsoivat niitä nenänvartta pitkin ja vannoivat kautta milloin minkäkin, etteivät ikinä koskisi moisiin pitkällä kepilläkään.

Mutta niin kuin kovin usein tapahtuu – niin muuttui maailma, Eskoseni. Jos ennen kalleimmat paperit, hienoimmat kuvat ja parhaat jutut olivat aikakauslehtitalojen veturibrändeissä, on tilanne muuttunut. Nyt parhaimman näköiset lehdet ja monet parhaista jutuista ja niiden toimittajista löytyvät lähes yhtä usein asiakaslehdistä kuin perinteisistä aikakauslehdistäkin.

Hyviä asiakaslehtiä on ollut aina. Kaikille tuttu Finnairin Blue Wings on asiakaslehti parhaasta päästä. Sen sisältö ja ulkoasu ovat aina pärjänneet parhaimmillekin aikakauslehdille (tosin täytyy muistaa, että Blue Wingsiä on aina tehty aikakauslehtitalon sisällä toimivassa julkaisuyksikössä). Blue Wingsin tapaisia julkaisuja on nimittänyt juuri niiden hyvyys ja sisällön laadukkuus – laatu jossa kaikenkarvainen markkinointimeininki on loistanut poissaolollaan.

Asiakaslehti on parhaimmillaan silloin, kun se palvelee tai viihdyttää lukijaansa kaikissa asiakkaan käyttämissä kanavissa. Jotta mitään julkaisua ylipäänsä selaillaan tai luetaan, sen täytyy tuottaa jotain lisäarvoa. Markkinointihenkiset hehkutukset ovat sitä kaikkein vähiten kiinnostavaa sisältöä ja onneksi nykyisin yhä enemmän myös katoavaa kustannusperinnettä.

Asiakaslehden tarkoitus ei ole myydä kenenkään tuotetta tässä ja nyt. Asiakaslehden lukija tietää usein lukevansa yrityksen julkaisua ja ymmärtää yrityksen haluavan saada tai pitää hänet asiakkaanaan. Juuri se on parasta asiakassuhteen vaalimista, että lehdentekijä – tässä tapauksessa yritys – arvostaa lukijaa niin paljon, että näkee vaivaa tehdäkseen tätä palvelevan julkaisun. Tätä kutsutaan lehti–lukija-suhteeksi.

Aikakauslehtien hierarkiassa olivat korkealla niin kutsutut kahvipöytälehdet. Nämä ovat julkaisuja, jotka halutaan jättää vieraiden näkyville kahvipöydälle, statussymboleja jotka määrittävät lukijansa statusta ja arvomaailmaa. Monet asiakaslehdet ovat päässeet tähän toimimalla juuri niin kuin parhaimmat niin kutsutut oikeat aikakauslehdet. Ne ovat pitäneet huolta sisällön ja ulkoasun laadusta, ottaneet huomioon lukijoidensa erityistarpeet ja vastanneet näihin ja sitten vielä hieman päälle.

Yritykset ovat oivaltaneet asiakaslehden mahdollisuudet. Hyvin tehty asiakaslehti lisää koko yrityksen brändin vetovoimaa. Suurin osa on ymmärtänyt, että esimerkiksi siivousalan yrityksen asiakaslehdessä ei tarvitse olla kymmentä siivousaiheista juttua – itse asiassa asiakaslehden sisältöä ei pidä sitoa emoyhtiön toimialaan ja sen ilosanoman levittämiseen.

Huolella ajateltu ja hyvin tehty juttu kiinnostavasta aiheesta kertoo lukijalle siitä, että häntä arvostetaan. Kun arvostus kerran ansaitaan, sitä ei aivan helposti myöskään menetetä. Jos yritys välittää asiakkaistaan niin paljon, että tarjoaa näille kaupan päälle vielä asiakaslehden, hyvä sana kiirii varmasti eteenpäin.

Hyvä juttu on hyvä juttu, vaikka sen julkaisisi asiakaslehdessä.

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Kaupunki ilman liikkuvia mainoksia

shutterstock 227249623

Kaupunkikuvaan kuuluvat tietynlainen räikeys, teipatut raitsikat ja kirjavatkin valomainokset. Mainosten määrä kuvastaa palvelujen määrää ja kaupungin toimeliaisuutta. Ne ovat myös osa kaupunkeihin oleellisesti kuuluvaa arjen estetiikkaa, mutta kaiken voi tehdä kuitenkin hyvin tai huonosti, tyylikkäästi tai tyylittömästi.

Kun mainontaa on paljon, sitä ei enää huomata. Bussien ja raitiotievaunujen mainokset ja julistepinnat muuttuvat tapetiksi ja liikkuvat mainokset vain huonosti viihdyttäväksi kuvavirraksi, joka jopa ärsyttää.

Helsingin Kalevankadulla on 37 neliön kokoinen seinä, jossa kukin mainos pyörii 8500 kertaa viikossa. Mediamyynti väittää viestin tavoittavan miljoona ihmistä viikossa. Toivottavasti markkinointipäättäjät eivät usko tätä. Voisi väittää, että viikossa miljoona ihmistä kääntää katseensa toisaalle. Huomioarvoahan sekin tietysti on.

Liikkuvista mainoksista on tullut visuaalista saastetta, jonka voisi kieltää kokonaan. On arvioitu, että Helsingin kaupungille olisi merkittävästi parempi mainosvaltti ja kannattava liiketoimi olla mainoksista vapaa vyöhyke. Se kansainvälisesti kuuluisa ja harvinainen pikkukaupunki, jossa ei ole lainkaan mainoksia. Rauhallinen, turvallinen, selkeä, kaunis, rentouttava paikka.

Sao Paulo, Brasilian suurin kaupunki, on selvinnyt ilman mainoksia jo kohta kymmenen vuotta. Kiellon taustalla oli pyrkimys kaupungin puhdistamiseen roskista ja liiallisista ärsykkeistä sekä puuttuminen visuaaliseen saasteeseen. Ulkomainonnan rajoittaminen lisäsi kaupankäynnin aktiivisuutta. Kun suuret mainokset poistuivat, pienet kyltit nousivat uuteen arvoon. Mainostulvan alta paljastuivat rakennukset, opasteet, levähdyspaikat, katukyltit, ihmiset, näyteikkunat ja yritysten liikemerkit.

Mainonnan määrä voi olla kapitalistisen maailman menestyksen mittari, mutta se voi olla myös epätoivon mittari. Tai epävarmuuden mittari. Jotkut haluavat Times Squaren tai Broadwayn kaltaista mainosmerta, mutta sellaisen haaveilu on lähinnä säälittävää.

 

Helsinki voisi ottaa rohkean askeleen ja aloittaa sillä, että liikkuvat mainosnäytöt kiellettäisiin kokonaan ja liikennevälineiden kyljet ja rakennustyömaaseinien julistepaikat pyhitettäisiin kulttuuritapahtumien mainostamiseen.

 

Mainospaikkojen säännöstely ja ohjaus voisi tähdätä kaupunkikuvan eheyttämiseen ja kadunkulkijoiden ja asukkaiden viihtymisen parantamiseen ja siten myös kauppojen liiketoiminnan parantamiseen.

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Dokumentoi sisältömarkkinointisi!

shutterstock 258571643

Moni pohtii tälläkin hetkellä, miten saisi parhaan sadon markkinoinnistaan. Yksi tärkeä neuvo nousee esiin Content Marketing Instituten ja MarketingProfsin raportissa ”2015 B2B Content Marketing Benchmarks, Budgets and Trends - North America”: dokumentoitu eli kirjallinen sisältömarkkinoinnin strategia tuo markkinointiin tutkitusti tehokkuutta. Toisin sanoen myynti kärsii, jos strategia jää pelkäksi puheeksi.

Vain kolmanneksella kyselyyn vastanneista B2B-markkinoijista oli organisaatiossaan kirjallinen sisältömarkkinoinnin strategia. Noin puolella oli strategia, jota ei oltu dokumentoitu kirjalliseen muotoon.

Dokumentoinnin lisäksi on olennaista, että strategiaa myös toteutetaan tarkasti. Kyselyn mukaan alle puolet (42 %) noudatti strategiaansa tarkasti, puolet melko tarkasti. Instituutin mukaan johtopäätös on selvä: vaikuttavinta markkinointi on silloin, kun yrityksellä on kirjallinen strategia, jota myös noudatetaan ja toteutetaan tarkasti.

Siispä sanoista tekoihin, strategiat paperille, selkeä tiekartta toteutuksesta ja tekemään!

Lue raportti

Lämpimin syysterveisin,
Käännöstoimisto Isis

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Sponsoroitua pettymystä

shutterstock 269452205

Kesällä julkaistusta brittiläisen Reuters-instituutin tutkimuksesta kävi ilmi, että natiivimainontaan ja sponsoroituun sisältöön uskovalla medialla on käsissään iso ongelma. Digital News Report 2015:n mukaan 33 prosenttia brittiläisistä ja 43 prosenttia amerikkalaisista vastaajista oli pettynyt luettuaan artikkelin, jonka he vasta jälkeenpäin huomasivat olleen mainostajan maksama.

Puolet vastaajista molemmissa maissa ilmoitti, ettei pidä sponsoroidusta sisällöstä mutta hyväksyy sen osana maksuttomien uutisten saamista. Vain 13 prosenttia briteistä ja 22 prosenttia amerikkalaisista piti mainostajan maksamaa sisältöä kiinnostavana tapana kuulla heille itselleen tärkeistä aiheista.

Lukijoiden viesti on selkeä: maksettua sisältöä ei pidä piilottaa journalismin kaapuun. Puurot ja hillot on pidettävä erillään myös tarinankerronnassa. Alhaiset luvut kiinnostavuudessa osoittavat, että natiivimainonnassa on vielä paljon kehittämistä.

Median etiikkaa valvova Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi vastikään julkilausuman, jolla selkeytetään journalistisen ja kaupallisen aineiston erottumista toisistaan. Uusia ohjeita olivat sorvaamassa alan keskeiset toimijat sanoma- ja aikakauslehdistä, televisiosta ja radioista.

Käytännöt eri tiedotusvälineissä ovat olleet monenkirjavia. On puhuttu muun muassa sponsoroidusta yhteistyöstä, kumppaniblogeista, yhteistyökumppanin sisällöstä tai radiopuolella ohjelman mahdollistajista. Usein kirjava termistö hämärtää tavalla tai toisella häveliäästi sen tosiasian, että joku ulkopuolinen taho on maksanut ja määritellyt sisällön. Journalismin pyhiin perusperiaatteisiin taas kuuluu, ettei toimituksellista päätösvaltaa luovuteta milloinkaan toimituksen ulkopuolelle.

JSN suosittelee, että tiedotusvälineet käyttävät ilmoituksista, mainoksista, advertoriaaleista ja muusta perinteisestä kaupallisesta sisällöstä termiä ”mainos”, koska sana on yksiselitteinen ja tunnettu. Sanaa mainos on käytettävä lehdissä, radiossa, televisiossa ja netissä aina, kun on olemassa sekaantumisen vaara tai jos yleisö ei pysty hahmottamaan helposti, onko kyseessä mainos tai juttu. Mainoksen maksajaa kutsutaan mainostajaksi.

Neuvosto huomioi lausumassaan, että perinteiset termit ilmoitus ja mainos ovat osoittautuneet liian yleisluonteisiksi muun muassa natiivimainonnassa, jossa tiedotusvälineiden yhteistyö kumppaneidensa kanssa voi olla hyvinkin luovaa. Maksettu sisältö voidaan silloin merkitä myös termillä ”kaupallinen yhteistyö”, joka kertoo selkeästi, ettei kyse ole journalismista. Mainostajan nimi samassa yhteydessä osoittaa myös, kenen kanssa yhteistyötä harjoitetaan.

Kaupallisen radion puolella JSN suosittelee, että radiot tekevät eron mainosten ja journalistisen sisällön välille kertomalla ohjelman alussa, ohjelman aikana sopivin välein sekä ohjelman lopussa kaupallisesta yhteistyöstä ja siitä, kuka on kulloinenkin yhteistyökumppani ja ohjelman maksaja.

Uusi ohjeistus ehti herättää tuoreeltaan jonkin verran hämmennystä ja kritiikkiä. Korjattakoon tässä yksi väärinkäsitys: kaikkia ilmoituksia ei tarvitse erotella muusta sisällöstä ”mainos”-sanoilla, vaan ainoastaan niissä tapauksissa, kun ilmoituksen sisältö muistuttaa tyyliltään toimituksellista sisältöä. Kuolinilmoituksiin ei siis edelleenkään tarvitse lisätä ”kuolinmainos”-sanaa.

Sekin kannattaa muistaa, että kyse on suosituksesta, jonka noudattamatta jättämisestä JSN ei automaattisesti anna langettavaa päätöstä. Neuvosto arvioi sitten jälkeenpäin kokonaisuutta, erottuuko mainossisältö riittävän selkeästi lukijalle, katsojalle tai kuulijalle.

1 comment(s)

Kirjoittajasta

Väärin kohdennettu mainos syö uskottavuutta

shutterstock 165362642

Iso vähittäiskauppa lähestyy minua viikoittain sähköpostiini ”juuri sinulle valitut tuotteet” -tyyppisellä otsikolla. Luulisi, että mainostaja tuntee kiinnostukseni jo parinkymmenen vuoden mittaisen kanta-asiakaskortin käytön ansiosta, mutta ei. Yhtäkään näistä suklaamuroista, mehujäistä, chipseistä tai nakkipaketeista ei ole ollut taloutemme ostoskorissa yli 15 vuoteen.

Muutama virhekohdennus olisi hyväksyttävää, mutta kun joukossa ei ole yhtään kiinnostavaa tuotetta, niin roskapostiltahan se tuntuu. Kun henkilökohtaisuuden odotus on korkea, virheet iskevät korville sitä lujemmin ja murentavat mielikuvaa mainostajasta.

Väärä kohdennus tapahtuu myös henkilön käyttäessä eri laitteita. Selainpohjaiset seurannat eivät pysy ostoprosessini perässä. Usein vertailen vaihtoehtoja padilla ja ostan palvelun kannettavalla tietokoneella. Matka on jo taaksejäänyttä aikaa, kun padin selaimeen tai pahimmillaan sähköpostiin tulee yhä edelleen tarjouksia jo vierailluista kohteista. Turhauttavaa.

Vastenmielisimpänä mainontana pidän sellaista, jossa yrityksen Facebook-tykkääjät on valjastettu kertomaan tykkäämisestään – ”kaverisi A, B ja C tykkäävät palvelusta X”. Kaverit eivät ole tienneet antaneensa nimensä käyttöön lupaa. Kun mainostajan toiminta on selvinnyt heille, jokseenkin jokainen on poistanut tykkäyksensä kyseiseen palveluun Facebookissa ja kuka ties reaalielämässäkin. Epämiellyttävä mainonta heikentää paitsi mielikuvaa mainostajasta, myös yleistä suhtautumista mainontaan.

Suomalaisista 65 prosenttia suhtautuu myönteisesti mainontaan ja 22 prosenttia kielteisesti. Markkinointiviestintäalan yhteinen tavoite on varmasti se, että mainonnasta pitäminen säilyy vähintäänkin ennallaan, eikä väärillä lähestymistavoilla lisätä kielteisyyttä.

Digitaalisuus on tuonut meille paljon hyvää, mutta kaikkea teknisesti mahdollista ei ole älykästä tehdä.  Puhutteleva ja kiinnostava mainos erottuu kyllä ympäristöstä, jossa sitä halutaan vastaanottaa. Siellä mainos ei loukkaa eikä ärsytä, vaikka se ei sisältäisikään pelkästään itseä kiinnostavia asioita. 

Niin vanhanaikaiselta kuin se saattaa kuulostaakin, suomalaisten ylivoimaisesti mieluisin mainonnan lähestymiskanava ovat painetut sanomalehdet. Peräti 43 prosenttia suomalaisista haluaisi mieluiten vastaanottaa mainontaa painetuista sanomalehdistä. Toiseksi mieluisin televisio saa 12 prosentin kannatuksen. Sosiaalisen median palvelut jäävät kauas häntäpäähän, myös nuorilla.

Vaikka somen parissa vietetään paljon aikaa, sitä ei toistaiseksi koeta mieluisana kanavana mainonnalle. Nykytilanne todentuu myös muissa tutkimuksissa, kuten Kansallisessa Mediatutkimuksessa, Yhteisöllistyvä media -tutkimuksessa tai vaikkapa Kari Elkelän väitöskirjassa. Toisaalta, kun seuraa mainostajien lisääntyviä kiinnostuksen kohteita Mainosbarometristä, painetun median kiinnostavuus näyttää laskevan selvästi ja sosiaalinen media nousee reippaasti. Suomalaisten toiveet ja mainostajien aikeet ovat vastakkaisia.

Jos kysymys ei olisi myynnistä, liikevaihdon kestävästä kasvattamisesta, työpaikoista ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnista, tämä olisi huvittavaa. Nyt se on surullista. Onko mainostajilla varaa ärsyttää ihmisiä hakemalla heidän huomiotansa sieltä, missä he eivät sitä lainkaan halua?

Ovatko myynnilliset tulokset oikeasti osoittautuneet niin loistaviksi ja kestäviksi, että ne jotka tykkäävät huonoa, saavat mennä? Todellisista lyhyemmän ja pidemmän ajan tuloksista olisi hienoa käydä avointa keskustelua. 

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Kevätsiivoa markkinointisi

shutterstock 37682983

Strategia ja tekemisen tavat tuppaavat ajan myötä pölyttyä. Siksi kannattaa soveltaa siivouksen ideaa myös markkinointiin, jotta se pysyy kristallinkirkkaana ja tehokkaana. Siispä reippaasti asiaan!

  1. Karsi oksat. Sisältömarkkinoinnissa ja tarinankerronnassa kannattaa leikata turhat rönsyt pois ja mennä suoraan asiaan. Turha koristelu kyllästyttää ihmisiä.
  2. Pyyhi pölyt. Osaatko käyttää kaikkia pakistasi löytyviä viestinnän ja markkinoinnin työkaluja? Hyödynnätkö esimerkiksi hakuoptimointia ja verkkosivustosi analytiikkaa riittävästi? Pengo pakkisi kunnolla – sieltä voi löytyä hyödyllisiä työkaluja, joita ei ole käytetty pitkään aikaan tai jotka ovat jääneet hyödyntämättä.
  3. Järjestele ja lajittele. Nyky-yleisöt suosivat itsetehtyä sisältöä. Kuratoi, jaa, ylistä ja osallistu keskusteluihin tarpeen mukaan, mutta priorisoi aina omaa sisältöäsi. Putsaa sähköpostilistasi. Päivitä osoitteesi säännöllisin väliajoin. Poista vanhentuneet osoitteet ja tuplaosoitteet, päivitä uudet tiedot. Turhat hudit syövät markkinointisi tehoa. Muista, että suoramarkkinointia saa kohdistaa vain omille asiakkaille ja luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat antaneet siihen ennalta suostumuksensa.
  4. Poistu mukavuusalueeltasi. Teetkö asiat aina tietyllä tavalla? Uusien markkinointimallien löytäminen vaatii pysähtymistä, analyysia ja epäonnistumisia pelkäämätöntä uuden kokeilemista.
  5. Pidä hauskaa! Kevätsiivous on kivempaa porukalla – siivotkaa yhdessä, pitäkää talkoot, keskustelkaa joukolla markkinoinnin ja viestinnän linjauksenne läpi. Uusista toimintamalleista on hyötyä vain, jos kaikki asianomaiset ovat niistä tietoisia ja niihin sitoutuneita.

P.S. Siivouspäivä lauantaina 23.5.2015 lähestyy. Oma kirppispisteeni löytyy Hesperian puistossa Helsingissä, tervetuloa käymään!

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Tilaa blogi


Viimeisin blogikirjoitus
Asiakaslehti kertoo arvostuksesta
Otto Aalto, Viestintätoimisto Luotsin perustajaosakas | 1.2.2016
Katso kaikki blogikirjoitukset