Äänensävy | Käännöstoimisto Pauhun markkinointiblogi

Kaupunki ilman liikkuvia mainoksia

shutterstock 227249623

Kaupunkikuvaan kuuluvat tietynlainen räikeys, teipatut raitsikat ja kirjavatkin valomainokset. Mainosten määrä kuvastaa palvelujen määrää ja kaupungin toimeliaisuutta. Ne ovat myös osa kaupunkeihin oleellisesti kuuluvaa arjen estetiikkaa, mutta kaiken voi tehdä kuitenkin hyvin tai huonosti, tyylikkäästi tai tyylittömästi.

Kun mainontaa on paljon, sitä ei enää huomata. Bussien ja raitiotievaunujen mainokset ja julistepinnat muuttuvat tapetiksi ja liikkuvat mainokset vain huonosti viihdyttäväksi kuvavirraksi, joka jopa ärsyttää.

Helsingin Kalevankadulla on 37 neliön kokoinen seinä, jossa kukin mainos pyörii 8500 kertaa viikossa. Mediamyynti väittää viestin tavoittavan miljoona ihmistä viikossa. Toivottavasti markkinointipäättäjät eivät usko tätä. Voisi väittää, että viikossa miljoona ihmistä kääntää katseensa toisaalle. Huomioarvoahan sekin tietysti on.

Liikkuvista mainoksista on tullut visuaalista saastetta, jonka voisi kieltää kokonaan. On arvioitu, että Helsingin kaupungille olisi merkittävästi parempi mainosvaltti ja kannattava liiketoimi olla mainoksista vapaa vyöhyke. Se kansainvälisesti kuuluisa ja harvinainen pikkukaupunki, jossa ei ole lainkaan mainoksia. Rauhallinen, turvallinen, selkeä, kaunis, rentouttava paikka.

Sao Paulo, Brasilian suurin kaupunki, on selvinnyt ilman mainoksia jo kohta kymmenen vuotta. Kiellon taustalla oli pyrkimys kaupungin puhdistamiseen roskista ja liiallisista ärsykkeistä sekä puuttuminen visuaaliseen saasteeseen. Ulkomainonnan rajoittaminen lisäsi kaupankäynnin aktiivisuutta. Kun suuret mainokset poistuivat, pienet kyltit nousivat uuteen arvoon. Mainostulvan alta paljastuivat rakennukset, opasteet, levähdyspaikat, katukyltit, ihmiset, näyteikkunat ja yritysten liikemerkit.

Mainonnan määrä voi olla kapitalistisen maailman menestyksen mittari, mutta se voi olla myös epätoivon mittari. Tai epävarmuuden mittari. Jotkut haluavat Times Squaren tai Broadwayn kaltaista mainosmerta, mutta sellaisen haaveilu on lähinnä säälittävää.

 

Helsinki voisi ottaa rohkean askeleen ja aloittaa sillä, että liikkuvat mainosnäytöt kiellettäisiin kokonaan ja liikennevälineiden kyljet ja rakennustyömaaseinien julistepaikat pyhitettäisiin kulttuuritapahtumien mainostamiseen.

 

Mainospaikkojen säännöstely ja ohjaus voisi tähdätä kaupunkikuvan eheyttämiseen ja kadunkulkijoiden ja asukkaiden viihtymisen parantamiseen ja siten myös kauppojen liiketoiminnan parantamiseen.

Tilaa blogi


Viimeisin blogikirjoitus
Pelkkä hyvä tarina ei riitä
Pasi Kivioja, Viestintäluotsi Oy | 17.10.2017
Katso kaikki blogikirjoitukset