Äänensävy | Käännöstoimisto Pauhun blogi

Kevätsiivoa markkinointisi

shutterstock 37682983

Strategia ja tekemisen tavat tuppaavat ajan myötä pölyttyä. Siksi kannattaa soveltaa siivouksen ideaa myös markkinointiin, jotta se pysyy kristallinkirkkaana ja tehokkaana. Siispä reippaasti asiaan!

    1. Karsi oksat. Sisältömarkkinoinnissa ja tarinankerronnassa kannattaa leikata turhat rönsyt pois ja mennä suoraan asiaan. Turha koristelu kyllästyttää ihmisiä.
    2. Pyyhi pölyt. Osaatko käyttää kaikkia pakistasi löytyviä viestinnän ja markkinoinnin työkaluja? Hyödynnätkö esimerkiksi hakuoptimointia ja verkkosivustosi analytiikkaa riittävästi? Pengo pakkisi kunnolla – sieltä voi löytyä hyödyllisiä työkaluja, joita ei ole käytetty pitkään aikaan tai jotka ovat jääneet hyödyntämättä.
    3. Järjestele ja lajittele. Nyky-yleisöt suosivat itsetehtyä sisältöä. Kuratoi, jaa, ylistä ja osallistu keskusteluihin tarpeen mukaan, mutta priorisoi aina omaa sisältöäsi.
    4. Karsi sähköpostilistasi. Päivitä osoitteesi säännöllisin väliajoin. Poista vanhentuneet osoitteet ja kaksoiskappaleet ja päivitä uusiin tietoihin. Turhat lähetykset syövät markkinointisi tehoa. Muista että suoramarkkinointia saa osoittaa vain omille asiakkaille ja luonnollisille henkilöille, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa etukäteen.
    5. Poistu mukavuusalueeltasi. Teetkö asiat aina tietyllä tavalla? Uusien markkinointimallien löytäminen vaatii pysähtymistä, analyysia ja epäonnistumisia pelkäämätöntä uuden kokeilemista.
    6. Pidä hauskaa! Kevätsiivous on kivempaa porukalla – siivotkaa yhdessä, pitäkää talkoot, keskustelkaa joukolla markkinoinnin ja viestinnän linjauksenne läpi. Uusista toimintamalleista on hyötyä vain, jos kaikki asianomaiset ovat niistä tietoisia ja niihin sitoutuneita.
Käännöstoimisto Pauhu® on erikoistunut oivaltaviin viestinnän ja markkinoinnin käännöksiin. Ammattilaisemme kääntävät äidinkielelleen. Asiakkaitamme ovat muun muassa Ruukki Construction, Veho ja Ålandsbanken.

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Mielipiteetön pomo ei vahvista brändiä

shutterstock 139744612

Suomalaiselle yritysjohtajalle mielipiteensä, etenkään raikkaasti kärkevän tai rintamalinjoja jakavan ajatuksen ilmaiseminen on perinteisesti ollut tuskaisaa.

Markkinamme on pieni ja siksi kaikkia pitäisi miellyttää. Esimerkiksi alaisia, asiakkaita, omistajia ja hallitusta.

Jos ei onnistu miellyttämään alaisia, ne mokomat alkavat puhua selän takana pahaa. Jos taas ei miellytä asiakkaita, niistä voi tulla kilpailijan asiakkaita. Ja jos ei ole mieliksi omistajille ja hallitukselle, voi saada käytännön oppitunnin toimitusjohtajan työsuhdeturvan heppoisuudesta.

Parempi pitää siis kieli keskellä suuta.

Vai onko?

Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi hämmästeli taannoin suomalaisten johtajien hiljaiseloa näin: 

On itse asiassa aika kummallinen tilanne, että yksi yhteiskunnan keskeinen joukko jättää äänensä käyttämättä julkisessa keskustelussa.

Yritysjohtajamme eivät ole oivaltaneet, että vältellessään ärsyttämästä ulostuloillaan ketään pomojen lausumattomat mielipiteet eivät myöskään ilahduta ketään. Jos ei ilahduta ketään, ei myöskään luo myönteistä merkitystä itselleen ja edustamalleen taholle ja brändille.

Merkityksetön brändi on ilmaa ja mielipiteetön johtaja joutava.

Jotta yritys tai sen johtaja eivät olisi yhdentekeviä, pitää firmalla tai sen brändeillä olla brand purpose. Määritelty merkitys. Paraatilippu, jonka alla niin omistajat, yritysjohto kuin henkilöstökin haluavat marssia.

Sillä vasta, kun brändi merkitsee jotakin, siihen voi syntyä pelkkää asiakkuutta tiiviimpi suhde. Suhde, joka kielii asiakkaan ja brändin yhteneväisestä arvomaailmasta. 

Tällaista merkitystä ei kehkeydy, jos brändillä ei ole rohkeutta olla jonkun asian puolesta. 

Se usein merkitsee myös olemista jotakin vastaan. 

Mutta onneksi tänä päivänä riittää asioita, joita vastaan myös kuluttajat haluavat brändin kanssa liittoutua. Esimerkkejä helpoimmasta päästä: epätasa-arvoisuus ja ilmaston lämpeneminen. Uskaliaammasta päästä: vallitsevat lait tai vaaleilla valittu hallinto, kuten presidentti. 

Voisiko kuluttaja ”äänestää” vaikkapa Yhdysvaltojen presidenttiä vastaan ostamalla jonkin tuotteen yritykseltä, joka avoimesti kapinoi maailman mahtavimman demokratian päämiestä vastaan? Kyllä. Ja kauppa käy. Tästä on lukuisia esimerkkejä: Patagonia, Nike, Starbucks ja niin edelleen.

Procter & Gamble teetti Yhdysvalloissa tutkimuksen, jonka mukaan 67 prosenttia kuluttajista uskoo brändeillä olevan enemmän valtaa muuttaa maailmaa kuin hallituksilla.

Siksi kuluttajat myös haluavat äänestää brändejä. Ja brändejä äänestetään lompakoilla. Mutta jos brändillä ei ole mielipidettä, näkemystä eli merkitystä, johon yhtyä, sitä ei myöskään äänestetä entiseen malliin. Siis osteta.

Saman on huomannut myös toinen yhdysvaltalainen brändijätti. Unilever-konsernin neljästäkymmenestä kärkibrändistä kahdeksantoista kuuluu Unileverin Sustainable Living Brand -tuotemerkkeihin, joille on laadittu brändikohtainen vastuullisuusohjelma.

Nämä brändit tuottivat vuonna 2016 jo 60 prosenttia Unileverin kasvusta ja ne kasvoivat 50 prosenttia nopeammin kuin muut Unileverin brändit. 

Viestintätoimisto Milttonin tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista haluaa yritysten osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteisten ongelmien ratkomiseen. 

Etenkin nuoriso odottaa yrityksiltä konkreettisia tekoja ja kannanottoja myös sellaisiin aiheisiin, jotka eivät suoranaisesti liity yrityksen liiketoimintaan.

Esimerkiksi Finlayson on rakentanut itselleen merkitystä varsinaisen liiketoimintansa ulkopuolelle myös tietoisesti jopa lakia uhmaten: kun ostaa Finlaysonin lakanat, ei osta vain liinavaatteita. Ostaessaan Finlaysonin tuotteita antaa äänensä sukupuolten välisen tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta. 

Kannanotto voi olla myös uutiskynnyksen ylittävää käyttäytymistä. 

Kun Viking Line ei antanut Suomen sadannen itsenäisyyspäivän alla ruotsalaisten uusnatsien nousta laivaan osallistuakseen äärioikeiston mielenilmaisuihin Helsingissä, Viking Linen merkitys muuttui monen kuluttajan silmissä. 

Allekirjoittaneenkin.

Laillani yhä useampi kuluttaja, sijoittaja ja työntekijä haluaa tehdä ihmisen, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan kannalta vastuullisempia valintoja. 

Näistä arvovalinnoista hyötyvät ne yritykset ja brändit, joilla on määritelty brand purpose. 

Voittajia ovat siis ne, jotka uskaltavat esimerkiksi pomonsa suulla olla jostakin asiasta jotakin mieltä. Ja todentaa näkemyksensä tekoina.

Vaikkei moinen toiminta aina ihan kaikkia miellyttäisikään.

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Pelkkä hyvä tarina ei riitä

shutterstock 535508461

Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien Kuukausiliite on suomalaisen journalismin paraatipaikka, jonka erinomaista journalismia on ylistetty ja palkittu lukuisia kertoja. Korkeaa laatua on silloin lupa odottaa myös lehden mainoksilta, jotka yhä useammin ovat tarinallistettua sisältömarkkinointia tai mediayhtiön itsensä tuottamaa natiivimainontaa. Kuukausiliitteen natiivimainokset eivät kuitenkaan koukuta lukemaan. Miksi näin?

Jos pelkkä mainospaikka maksaa yli 28 000 euroa ja mainoksen tuotanto siihen mojovan summan päälle, mainoksen ostajalla on hyvä syy vaatia parasta mahdollista laatua. Mitään puolivillaista ei kannata kelpuuttaa tuotantoon, vaan keskeneräiset ideat pitää pyöräyttää takaisin piirustuspöydälle.

Syystä tai toisesta kaksi kolmesta Mediaansekaantuja-blogissani taannoin arvioimastani Kuukausiliitteen mainoksesta oli korkeintaan keskinkertaisia tekeleitä.

Vetävän tarinan resepti ei ole mikään liikesalaisuus, mutta se pitää keksiä joka kerta uudelleen. Journalistinen juttu imaisee lukijan mukaansa, jos sen aihepiiri on kutkuttavan kiinnostava ja ajankohtainen. Jos tarina on visuaalisesti houkutteleva kokonaisuus, tekstimassa ei lannista lukijaa heti alkuunsa, sen kuvituksessa ja otsikoinnissa on nähty vaivaa, tarina etenee sujuvasti ajassa ja paikassa, ja etenkin jutun alku ja loppu ovat silkkaa timanttia, vain tosi kiireinen lukija voi kieltäytyä sellaisen jutun lukemisesta.

Sama hyvän tarinan kaava toimii myös sisältömarkkinoinnissa, mutta Journalistin ohjeiden mukaisesti mainokseksi merkityn jutun pitää lisäksi nujertaa lukijan pään sisäinen adblocker. Tutkimusten mukaan sanomalehtimainonta koetaan mieluisimmaksi tavaksi vastaanottaa mainoksia. Syynä lienee ainakin osittain se, että lehdessä mainos on helpompi sivuuttaa eikä se ärsytä niin paljon kuin väkisin silmille hyppäävä mainosikkuna verkkosivuilla tai nettivideoiden mainokset, joita ei voi kelata ohi.

Jotta pysähtyisin lukemaan mainoksia, minut pitäisi ensin opettaa lukijana siihen, että mainoskin voi olla hyvä tarina, johon kannattaa syventyä. Perinteinen mainosestetiikka on totuttanut meidät siihen, että mainoksessa on isoja, hienoja kuvia ja sitten jokin kekseliäs slogan. Ennen on riittänyt, että vilkaisee, mutta nyt pitäisi ensivilkaisulla kiinnostua niin paljon, että jaksaisi myös syventyä lukemaan.

Ei ole ihan helppo tehtävä mainoksen tekijällä!

Lisäksi lukijat pitäisi saada jakamaan sisältömarkkinointia sosiaalisessa mediassa, kuten siellä jaetaan journalistisia juttuja. Vain jaettu tarina on olemassa.

Minun toimittajakuplassani sisältömarkkinointia jakavat lähinnä vain sen tekijät itse – en muista viime kuukausina nähneeni kuin yhden tällaisen jutun syötteessäni. Jälleen törmätään pään sisäiseen adblockeriin, joka lukemisen lisäksi estää jakamasta. Mitähän sille voisi tehdä?

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Käyhän kääntymässä!

PAUHU KANKURI copy 2

Tervetuloa Helsingin ytimeen torstaina 12.10.2017 klo 10–16! Markkinoijan käännöstoimisto Pauhun asiantuntijat jutustelevat kääntämisen saloista vapaan ohjelman merkeissä. Kaikille kiinnostuneille avoin tapahtuma, tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettävissä Suomen suurimmissa yhtäaikaisissa avoimissa ovissa on mukana jo yli 100 yritystä. Tervetuloa meille -viikon aikana 9.–15.10.2017 yritykset ympäri Suomen avaavat ovensa ja näyttävät, miten seuraavaa sadan vuoden tarinaa oikein rakennetaan. Tervetuloa meille -viikon takana on Suomalaisen työn liitto.

Käyntiosoite:
Käännöstoimisto Pauhu
Simonkatu 8 A, 3. krs
00100 Helsinki

Vastausta pyydetään ke 11.10.2017 mennessä.

Ilmoittautuminen ja kyselyt:
Nora Mosander
Asiakkuuspäällikkö
nora@pauhu.fi
puh. +358 40 866 8476

Voit ilmoittautua myös Facebookin tapahtumasivulla

Lue lisää tästä

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Sisältö = sielu, muotoseikat = identiteetti

shutterstock word

Tekstihän on vain tekstiä, eikö? No ei sentään. Hyvän käännöksen anatomia on sanakasaa monimuotoisempi. Muotoseikkoja on huomattava määrä. Niiden hallinta ratkaisee syntyykö sinänsä oivasta asiasta hyvä vai huono muistijälki. Hyvä kääntäjä esittää myös nämä asiat johdonmukaisesti oikein ensimmäisestä sanasta viimeiseen pisteeseen.

Kielioppi
Hallitse kohdekielen kielioppi. Älä arvaile mitä ja miten sanotaan.

Synonyymit
Hallitse kohdekielen sanasto ja käytä sitä rikkaasti. Ei toistoja, ei köyhää kieltä.

Terminologia
Käytä samoista asioista samoja (oikeita) termejä läpi koko tekstin. Älä hämmennä lukijaa.

Asiayhteydet
Pysy asiassa. Älä käytä sanoja, jotka eivät sovi sisältöön.

Loogisuus
Tee kokonaisuudesta helppo ymmärtää. Älä aiheuta hämmennystä ristiriitaisuuksilla.

Puheen sävy
Puhuttele vastaanottajaa valitulla tavalla alusta loppuun saakka. Älä pompi tyylistä toiseen tai puhekielestä kirjakieleen ja takaisin.

Persoonamuodot
Pysy valitussa puhuttelutavassa. Älä vaihda sinuttelusta teitittelyyn kesken kaiken.

Lauserakenteet
Käännä sujuvasti eteneviä napakoita lauseita. Ei pitkiä, pätkittyjä polveilevia sanavirtoja.

Pilkut ja pisteet
Rytmitä sanottava välimerkeillä helposti luettavaan muotoon. Älä unohda niitä: puute väärässä paikassa voi kääntää hyvän huonoksi.

Lähteet
Käytä tarvittaessa virallisia ammatillisia sanastoja. Ei käännöskoneita, ei Internetin lähteitä.

 

Hyvä käännös on sekoitus tietoa, taitoa ja kokemusta. Se puhuu ihmiseltä ihmiselle, se on inhimillistä. Siihen ei kone pysty.

 

0 comment(s)

Tilaa blogi


Viimeisin blogikirjoitus
Kesän käännökset Pauhulta
Linda Ahlblad, Pauhu Oy | 1.6.2019
Kaikki blogikirjoitukset