Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x

Äänensävy | Käännöstoimisto Pauhun markkinointiblogi

Mielipiteetön pomo ei vahvista brändiä

shutterstock 139744612

Suomalaiselle yritysjohtajalle mielipiteensä, etenkään raikkaasti kärkevän tai rintamalinjoja jakavan ajatuksen ilmaiseminen on perinteisesti ollut tuskaisaa.

Markkinamme on pieni ja siksi kaikkia pitäisi miellyttää. Esimerkiksi alaisia, asiakkaita, omistajia ja hallitusta.

Jos ei onnistu miellyttämään alaisia, ne mokomat alkavat puhua selän takana pahaa. Jos taas ei miellytä asiakkaita, niistä voi tulla kilpailijan asiakkaita. Ja jos ei ole mieliksi omistajille ja hallitukselle, voi saada käytännön oppitunnin toimitusjohtajan työsuhdeturvan heppoisuudesta.

Parempi pitää siis kieli keskellä suuta.

Vai onko?

Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi hämmästeli taannoin suomalaisten johtajien hiljaiseloa näin: 

On itse asiassa aika kummallinen tilanne, että yksi yhteiskunnan keskeinen joukko jättää äänensä käyttämättä julkisessa keskustelussa.

Yritysjohtajamme eivät ole oivaltaneet, että vältellessään ärsyttämästä ulostuloillaan ketään pomojen lausumattomat mielipiteet eivät myöskään ilahduta ketään. Jos ei ilahduta ketään, ei myöskään luo myönteistä merkitystä itselleen ja edustamalleen taholle ja brändille.

Merkityksetön brändi on ilmaa ja mielipiteetön johtaja joutava.

Jotta yritys tai sen johtaja eivät olisi yhdentekeviä, pitää firmalla tai sen brändeillä olla brand purpose. Määritelty merkitys. Paraatilippu, jonka alla niin omistajat, yritysjohto kuin henkilöstökin haluavat marssia.

Sillä vasta, kun brändi merkitsee jotakin, siihen voi syntyä pelkkää asiakkuutta tiiviimpi suhde. Suhde, joka kielii asiakkaan ja brändin yhteneväisestä arvomaailmasta. 

Tällaista merkitystä ei kehkeydy, jos brändillä ei ole rohkeutta olla jonkun asian puolesta. 

Se usein merkitsee myös olemista jotakin vastaan. 

Mutta onneksi tänä päivänä riittää asioita, joita vastaan myös kuluttajat haluavat brändin kanssa liittoutua. Esimerkkejä helpoimmasta päästä: epätasa-arvoisuus ja ilmaston lämpeneminen. Uskaliaammasta päästä: vallitsevat lait tai vaaleilla valittu hallinto, kuten presidentti. 

Voisiko kuluttaja ”äänestää” vaikkapa Yhdysvaltojen presidenttiä vastaan ostamalla jonkin tuotteen yritykseltä, joka avoimesti kapinoi maailman mahtavimman demokratian päämiestä vastaan? Kyllä. Ja kauppa käy. Tästä on lukuisia esimerkkejä: Patagonia, Nike, Starbucks ja niin edelleen.

Procter & Gamble teetti Yhdysvalloissa tutkimuksen, jonka mukaan 67 prosenttia kuluttajista uskoo brändeillä olevan enemmän valtaa muuttaa maailmaa kuin hallituksilla.

Siksi kuluttajat myös haluavat äänestää brändejä. Ja brändejä äänestetään lompakoilla. Mutta jos brändillä ei ole mielipidettä, näkemystä eli merkitystä, johon yhtyä, sitä ei myöskään äänestetä entiseen malliin. Siis osteta.

Saman on huomannut myös toinen yhdysvaltalainen brändijätti. Unilever-konsernin neljästäkymmenestä kärkibrändistä kahdeksantoista kuuluu Unileverin Sustainable Living Brand -tuotemerkkeihin, joille on laadittu brändikohtainen vastuullisuusohjelma.

Nämä brändit tuottivat vuonna 2016 jo 60 prosenttia Unileverin kasvusta ja ne kasvoivat 50 prosenttia nopeammin kuin muut Unileverin brändit. 

Viestintätoimisto Milttonin tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista haluaa yritysten osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteisten ongelmien ratkomiseen. 

Etenkin nuoriso odottaa yrityksiltä konkreettisia tekoja ja kannanottoja myös sellaisiin aiheisiin, jotka eivät suoranaisesti liity yrityksen liiketoimintaan.

Esimerkiksi Finlayson on rakentanut itselleen merkitystä varsinaisen liiketoimintansa ulkopuolelle myös tietoisesti jopa lakia uhmaten: kun ostaa Finlaysonin lakanat, ei osta vain liinavaatteita. Ostaessaan Finlaysonin tuotteita antaa äänensä sukupuolten välisen tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta. 

Kannanotto voi olla myös uutiskynnyksen ylittävää käyttäytymistä. 

Kun Viking Line ei antanut Suomen sadannen itsenäisyyspäivän alla ruotsalaisten uusnatsien nousta laivaan osallistuakseen äärioikeiston mielenilmaisuihin Helsingissä, Viking Linen merkitys muuttui monen kuluttajan silmissä. 

Allekirjoittaneenkin.

Laillani yhä useampi kuluttaja, sijoittaja ja työntekijä haluaa tehdä ihmisen, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan kannalta vastuullisempia valintoja. 

Näistä arvovalinnoista hyötyvät ne yritykset ja brändit, joilla on määritelty brand purpose. 

Voittajia ovat siis ne, jotka uskaltavat esimerkiksi pomonsa suulla olla jostakin asiasta jotakin mieltä. Ja todentaa näkemyksensä tekoina.

Vaikkei moinen toiminta aina ihan kaikkia miellyttäisikään.

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Pelkkä hyvä tarina ei riitä

shutterstock 535508461

Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien Kuukausiliite on suomalaisen journalismin paraatipaikka, jonka erinomaista journalismia on ylistetty ja palkittu lukuisia kertoja. Korkeaa laatua on silloin lupa odottaa myös lehden mainoksilta, jotka yhä useammin ovat tarinallistettua sisältömarkkinointia tai mediayhtiön itsensä tuottamaa natiivimainontaa. Kuukausiliitteen natiivimainokset eivät kuitenkaan koukuta lukemaan. Miksi näin?

Jos pelkkä mainospaikka maksaa yli 28 000 euroa ja mainoksen tuotanto siihen mojovan summan päälle, mainoksen ostajalla on hyvä syy vaatia parasta mahdollista laatua. Mitään puolivillaista ei kannata kelpuuttaa tuotantoon, vaan keskeneräiset ideat pitää pyöräyttää takaisin piirustuspöydälle.

Syystä tai toisesta kaksi kolmesta Mediaansekaantuja-blogissani taannoin arvioimastani Kuukausiliitteen mainoksesta oli korkeintaan keskinkertaisia tekeleitä.

Vetävän tarinan resepti ei ole mikään liikesalaisuus, mutta se pitää keksiä joka kerta uudelleen. Journalistinen juttu imaisee lukijan mukaansa, jos sen aihepiiri on kutkuttavan kiinnostava ja ajankohtainen. Jos tarina on visuaalisesti houkutteleva kokonaisuus, tekstimassa ei lannista lukijaa heti alkuunsa, sen kuvituksessa ja otsikoinnissa on nähty vaivaa, tarina etenee sujuvasti ajassa ja paikassa, ja etenkin jutun alku ja loppu ovat silkkaa timanttia, vain tosi kiireinen lukija voi kieltäytyä sellaisen jutun lukemisesta.

Sama hyvän tarinan kaava toimii myös sisältömarkkinoinnissa, mutta Journalistin ohjeiden mukaisesti mainokseksi merkityn jutun pitää lisäksi nujertaa lukijan pään sisäinen adblocker. Tutkimusten mukaan sanomalehtimainonta koetaan mieluisimmaksi tavaksi vastaanottaa mainoksia. Syynä lienee ainakin osittain se, että lehdessä mainos on helpompi sivuuttaa eikä se ärsytä niin paljon kuin väkisin silmille hyppäävä mainosikkuna verkkosivuilla tai nettivideoiden mainokset, joita ei voi kelata ohi.

Jotta pysähtyisin lukemaan mainoksia, minut pitäisi ensin opettaa lukijana siihen, että mainoskin voi olla hyvä tarina, johon kannattaa syventyä. Perinteinen mainosestetiikka on totuttanut meidät siihen, että mainoksessa on isoja, hienoja kuvia ja sitten jokin kekseliäs slogan. Ennen on riittänyt, että vilkaisee, mutta nyt pitäisi ensivilkaisulla kiinnostua niin paljon, että jaksaisi myös syventyä lukemaan.

Ei ole ihan helppo tehtävä mainoksen tekijällä!

Lisäksi lukijat pitäisi saada jakamaan sisältömarkkinointia sosiaalisessa mediassa, kuten siellä jaetaan journalistisia juttuja. Vain jaettu tarina on olemassa.

Minun toimittajakuplassani sisältömarkkinointia jakavat lähinnä vain sen tekijät itse – en muista viime kuukausina nähneeni kuin yhden tällaisen jutun syötteessäni. Jälleen törmätään pään sisäiseen adblockeriin, joka lukemisen lisäksi estää jakamasta. Mitähän sille voisi tehdä?

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Käyhän kääntymässä!

PAUHU KANKURI copy 2

Tervetuloa Helsingin ytimeen torstaina 12.10.2017 klo 10–16! Markkinoijan käännöstoimisto Pauhun asiantuntijat jutustelevat kääntämisen saloista vapaan ohjelman merkeissä. Kaikille kiinnostuneille avoin tapahtuma, tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettävissä Suomen suurimmissa yhtäaikaisissa avoimissa ovissa on mukana jo yli 100 yritystä. Tervetuloa meille -viikon aikana 9.–15.10.2017 yritykset ympäri Suomen avaavat ovensa ja näyttävät, miten seuraavaa sadan vuoden tarinaa oikein rakennetaan. Tervetuloa meille -viikon takana on Suomalaisen työn liitto.

Käyntiosoite:
Käännöstoimisto Pauhu
Simonkatu 8 A, 3. krs
00100 Helsinki

Vastausta pyydetään ke 11.10.2017 mennessä.

Ilmoittautuminen ja kyselyt:
Nora Mosander
Asiakkuuspäällikkö
nora@pauhu.fi
puh. +358 40 866 8476

Voit ilmoittautua myös Facebookin tapahtumasivulla

Lue lisää tästä

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Kesän käännökset Pauhulta

shutterstock 101105224

Markkinoijan käännöstoimistona tarjoamme oivaltavia käännöksiä Helsingin ytimessä koko kesän. Pyydä tarjous tai ota yhteyttä, keskustellaan lisää käännöstarpeistasi!

Referenssimme löydät tästä.

Linda Ahlblad, Toimitusjohtaja, p. +358 40 866 8669, linda@pauhu.fi
Nora Mosander, Account Manager, p. +358 40 866 8476, nora@pauhu.fi
Nina Wainikainen, Project Manager, p. +358 40 866 8041, nina@pauhu.fi

 

0 comment(s)

Sisältö = sielu, muotoseikat = identiteetti

shutterstock word

Tekstihän on vain tekstiä, eikö? No ei sentään. Hyvän käännöksen anatomia on sanakasaa monimuotoisempi. Muotoseikkoja on huomattava määrä. Niiden hallinta ratkaisee syntyykö sinänsä oivasta asiasta hyvä vai huono muistijälki. Hyvä kääntäjä esittää myös nämä asiat johdonmukaisesti oikein ensimmäisestä sanasta viimeiseen pisteeseen.

Kielioppi
Hallitse kohdekielen kielioppi. Älä arvaile mitä ja miten sanotaan.

Synonyymit
Hallitse kohdekielen sanasto ja käytä sitä rikkaasti. Ei toistoja, ei köyhää kieltä.

Terminologia
Käytä samoista asioista samoja (oikeita) termejä läpi koko tekstin. Älä hämmennä lukijaa.

Asiayhteydet
Pysy asiassa. Älä käytä sanoja, jotka eivät sovi sisältöön.

Loogisuus
Tee kokonaisuudesta helppo ymmärtää. Älä aiheuta hämmennystä ristiriitaisuuksilla.

Puheen sävy
Puhuttele vastaanottajaa valitulla tavalla alusta loppuun saakka. Älä pompi tyylistä toiseen tai puhekielestä kirjakieleen ja takaisin.

Persoonamuodot
Pysy valitussa puhuttelutavassa. Älä vaihda sinuttelusta teitittelyyn kesken kaiken.

Lauserakenteet
Käännä sujuvasti eteneviä napakoita lauseita. Ei pitkiä, pätkittyjä polveilevia sanavirtoja.

Pilkut ja pisteet
Rytmitä sanottava välimerkeillä helposti luettavaan muotoon. Älä unohda niitä: puute väärässä paikassa voi kääntää hyvän huonoksi.

Lähteet
Käytä tarvittaessa virallisia ammatillisia sanastoja. Ei käännöskoneita, ei Internetin lähteitä.

 

Hyvä käännös on sekoitus tietoa, taitoa ja kokemusta. Se puhuu ihmiseltä ihmiselle, se on inhimillistä. Siihen ei kone pysty.

 

0 comment(s)

Bloggaaja ja lukija – ystävät?

shutterstock 166552256

”Blogiyhteistyön kautta pääsin testaamaan tän sarjan tuotteita – ja täytyy kyllä sanoa, että nämä ovat aivan ihania!”

”Blogiyhteistyön kautta pääsin testaamaan tän sarjan tuotteita – ja täytyy kyllä sanoa, että nämä ovat aivan ihania!” Edellä kirjoitettu on tätä päivää lähes kaikissa suosituissa suomalaisissa muoti-, sisustus- ja lifestyle-blogeissa. On enemmän kuin tavallista, että iso osa blogipostauksista sisältää mainoslinkkejä suoraan esiteltyihin tuotteisiin. Ne on tehty yhteistyössä eri yritysten kanssa ja niissä esitellään kerta toisensa jälkeen samoja, lahjoina saatuja merkkituotteita. Kirsikkana kakun päällä ovat alennuskoodit bloggaajan yhteiskumppanin tuotteisiin.

Yritysyhteistyö ja mainoslinkit ovat lisääntyneet valtavasti. Blogeista on tullut yrityksille yhä tärkeämpiä markkinointikanavia, ja tämän seurauksena bloggaajat ovat ammattimaistuneet. Suomessakin suosituimmat bloggaajat tekevät nykyään kunnon tilin, vaikka Norjan suosituimman muotibloggaajan Ulrikke Lundin miljoonan Norjan kruunun (noin 107 000 euroa) vuosituloihin täällä tuskin päästään.

Jos yritys julkaisisi blogissaan samanlaista sisältöä, se ohitettaisiin nopeasti tai siihen saatettaisiin suhtautua jopa vihamielisesti. Yritysblogi ei missään tapauksessa saa sisältää puhtaasti mainonnallista ja markkinoinnillista materiaalia. Se jos mikä karkottaa lukijat – tätä toistavat viestinnän ja markkinoinnin johtamisen kirjat sekä kansainväliset tutkimusartikkelit.

Sen sijaan pitää taitavasti rakentaa luottamuksellinen suhde kuluttajiin tarjoamalla heille sisältöä, josta he saavat ”lisäarvoa”. Vasta pitkäjänteisen työn kautta sisällöntuottajat saatetaan palkita, kun kuluttaja ostaa tuotteita ja parhaassa tapauksessa suosittelee niitä ystävilleenkin.

Miksi muoti-, sisustus- ja lifestyle-blogien kanssa on toisin?

Siksi, että blogeilla on kyky vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin, koska lukijat näkevät bloggaajat luotettavana tiedon lähteenä. Elina Pohjosen markkinoinnin pro gradu Asiakasuskollisuuden teemat muotiblogeissa kertoo samaa: sen mukaan lukijat eivät koe blogipostauksia suoranaiseksi mainostukseksi vaan henkilökohtaiselta lähteeltä tulevaksi tiedoksi.

Monet suositut bloggaajat ovat onnistuneet monivuotisen työnsä ansiosta luomaan tiiviin suhteen lukijoihinsa, jolloin lukijat pitävät heitä jopa ystävinään. Näin huomioimatta jää se fakta, että moni bloggaaja on yrittäjä ja hänen bloginsa on hänen yrityksensä blogi. Blogi on hänen yrityksensä kanava kertoa brändistä, joka on tässä tapauksessa yhtä kuin bloggaaja itse.

Jos kivijalkaliikkeen omistaja hehkuttaisi tuotteittensa erinomaisuutta yrityksensä blogissa, pidettäisiinkö häntä luotettavana lähteenä? Ei tietenkään.

Entä kun muotibloggaaja kehuu tuotteita, joiden kautta hän saa välillisesti tai välittömästi myös elantonsa, vakuuttuvatko lukijat tuotteista? Tutkimusten mukaan kyllä.

Blogimaailma muuttuu vauhdilla ja onkin mielenkiintoista seurata, miten lukijoiden ja suosittujen bloggaajien suhde kehittyy, jos sisältöjen suunta menee koko ajan mainonnallisempaan suuntaan. Säilyykö ystävyyden kaltainen suhde, kun henkilökohtaisten, samaistumispintaa tarjoavien tarinoiden sijaan tarjolla on yhä useammin huonosti tai ei lainkaan piilotettua mainontaa?

Asenneilmasto voi kääntyä nopeasti ja siksi yritysten kannattaa seurata tiiviisti blogirintamalla tapahtuvia muutoksia. Vaikka yritys näkisi bloggarit juuri nyt täydellisinä yhteistyökumppaneina, tilanne voi muuttua nopeastikin.

Muotibloggaajien työtä tarkastelleessa Elina Nopparin ja Mikko Hautakankaan tutkimuksessa Kovaa työtä olla minä – Muotibloggaajat mediamarkkinoilla arveltiin jo neljä vuotta sitten, että yritysten on ehkä pian taas aika etsiä uusia toimintamalleja. Some on tunnetusti tuulinen paikka.

--

Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen, joka työskentelee parhaillaan yritysblogien kautta tapahtuvaa sidosryhmäviestintää tutkivan väitöskirjansa parissa.

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Tilaa blogi


Viimeisin blogikirjoitus
Mielipiteetön pomo ei vahvista brändiä
Anssi Järvinen, Superson Oy | 25.8.2018
Kaikki blogikirjoitukset