Äänensävy | Käännöstoimisto Pauhun blogi

Väärin kohdennettu mainos syö uskottavuutta

shutterstock 165362642

Iso vähittäiskauppa lähestyy minua viikoittain sähköpostiini ”juuri sinulle valitut tuotteet” -tyyppisellä otsikolla. Luulisi, että mainostaja tuntee kiinnostukseni jo parinkymmenen vuoden mittaisen kanta-asiakaskortin käytön ansiosta, mutta ei. Yhtäkään näistä suklaamuroista, mehujäistä, chipseistä tai nakkipaketeista ei ole ollut taloutemme ostoskorissa yli 15 vuoteen.

Muutama virhekohdennus olisi hyväksyttävää, mutta kun joukossa ei ole yhtään kiinnostavaa tuotetta, niin roskapostiltahan se tuntuu. Kun henkilökohtaisuuden odotus on korkea, virheet iskevät korville sitä lujemmin ja murentavat mielikuvaa mainostajasta.

Väärä kohdennus tapahtuu myös henkilön käyttäessä eri laitteita. Selainpohjaiset seurannat eivät pysy ostoprosessini perässä. Usein vertailen vaihtoehtoja padilla ja ostan palvelun kannettavalla tietokoneella. Matka on jo taaksejäänyttä aikaa, kun padin selaimeen tai pahimmillaan sähköpostiin tulee yhä edelleen tarjouksia jo vierailluista kohteista. Turhauttavaa.

Vastenmielisimpänä mainontana pidän sellaista, jossa yrityksen Facebook-tykkääjät on valjastettu kertomaan tykkäämisestään – ”kaverisi A, B ja C tykkäävät palvelusta X”. Kaverit eivät ole tienneet antaneensa nimensä käyttöön lupaa. Kun mainostajan toiminta on selvinnyt heille, jokseenkin jokainen on poistanut tykkäyksensä kyseiseen palveluun Facebookissa ja kuka ties reaalielämässäkin. Epämiellyttävä mainonta heikentää paitsi mielikuvaa mainostajasta, myös yleistä suhtautumista mainontaan.

Suomalaisista 65 prosenttia suhtautuu myönteisesti mainontaan ja 22 prosenttia kielteisesti. Markkinointiviestintäalan yhteinen tavoite on varmasti se, että mainonnasta pitäminen säilyy vähintäänkin ennallaan, eikä väärillä lähestymistavoilla lisätä kielteisyyttä.

Digitaalisuus on tuonut meille paljon hyvää, mutta kaikkea teknisesti mahdollista ei ole älykästä tehdä.  Puhutteleva ja kiinnostava mainos erottuu kyllä ympäristöstä, jossa sitä halutaan vastaanottaa. Siellä mainos ei loukkaa eikä ärsytä, vaikka se ei sisältäisikään pelkästään itseä kiinnostavia asioita. 

Niin vanhanaikaiselta kuin se saattaa kuulostaakin, suomalaisten ylivoimaisesti mieluisin mainonnan lähestymiskanava ovat painetut sanomalehdet. Peräti 43 prosenttia suomalaisista haluaisi mieluiten vastaanottaa mainontaa painetuista sanomalehdistä. Toiseksi mieluisin televisio saa 12 prosentin kannatuksen. Sosiaalisen median palvelut jäävät kauas häntäpäähän, myös nuorilla.

Vaikka somen parissa vietetään paljon aikaa, sitä ei toistaiseksi koeta mieluisana kanavana mainonnalle. Nykytilanne todentuu myös muissa tutkimuksissa, kuten Kansallisessa Mediatutkimuksessa, Yhteisöllistyvä media -tutkimuksessa tai vaikkapa Kari Elkelän väitöskirjassa. Toisaalta, kun seuraa mainostajien lisääntyviä kiinnostuksen kohteita Mainosbarometristä, painetun median kiinnostavuus näyttää laskevan selvästi ja sosiaalinen media nousee reippaasti. Suomalaisten toiveet ja mainostajien aikeet ovat vastakkaisia.

Jos kysymys ei olisi myynnistä, liikevaihdon kestävästä kasvattamisesta, työpaikoista ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnista, tämä olisi huvittavaa. Nyt se on surullista. Onko mainostajilla varaa ärsyttää ihmisiä hakemalla heidän huomiotansa sieltä, missä he eivät sitä lainkaan halua?

Ovatko myynnilliset tulokset oikeasti osoittautuneet niin loistaviksi ja kestäviksi, että ne jotka tykkäävät huonoa, saavat mennä? Todellisista lyhyemmän ja pidemmän ajan tuloksista olisi hienoa käydä avointa keskustelua. 

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Sisältö on yhä kuningas

shutterstock 240156757

Kun työskentelin aiemmin mediatoimistossa kymmenisen vuotta sitten, mediatoimiston roolina oli olla meklari: kaikkein tärkeintä oli ostaa mediatilaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kuitenkin päätös siitä, minne mediaraha ohjautui, syntyi useimmiten mainostoimiston luovan idean pohjalta.

Nykyisin olemme ennen kaikkea mainostajan varainhoitaja, sillä kaikki kommunikaatio lähtee brändin omista kanavista ja muu media toimii ikään kuin vahvistimena sille vuoropuhelulle, jota jatkuvasti käydään. Mediatoimiston tulee nyt kyetä paitsi ostamaan tehokkaasti, myös ennen kaikkea neuvomaan, miten panos saadaan parhaiten tuottamaan.

Perinteiset kanavat, tilattavat lehdet tai lineaarinen televisio, ovat sisällön jakamisen kannalta olleet kerrassaan mainioita ja helppoja kanavia. Tiedämme ja tunnemme lukijat tai katsojat, ja viestin läpimenon kannalta ratkaisevaa onkin silloin sisällön laatu – sisältö on kuningas.

Kaikki perinteiset kanavat menettävät kuitenkin osuuttaan. Kolmen miinusmerkkisen mediavuoden jälkeen saattaa näyttää siltä, että kysynnän lisäämisen tähtäävät toimet olisivat jotenkin pysyvästi vähenemässä. Mediatoimiston näkökulmasta käynnissä on kuitenkin ennen näkemätön kehitys, jossa uusia luovia kontaktoinnin tapoja syntyy nopeammin kuin koskaan.

Sisällöntuotanto tai natiivimainonta on seminaarien kestopuheenaihe kaikkialla maailmassa, ja jokainen mainostaja ymmärtää jo oman sisällön tuottamisen merkityksen. Samanaikaisesti digimedian ostamisen tavat muuttuvat, automatisoitu ja ohjelmallinen ostaminen kasvaa kaksinumeroisin luvuin, ja videosisällön määrä verkossa kasvaa eksponentiaalisesti. Pelkästään YouTubeen lisätään sisältöä 300 tuntia joka minuutti!

Kun verkko on perinteisiin kanaviin verrattuna ääretön avaruus, mainostajasta voi tuntua sisältöjään julkaistaessa kuin päästäisi heliumpallon vappuna taivaalle tietämättä, kuka pallon näkee tai minne se päätyy.

Oman sisällön tuottaminen on tullut jäädäkseen: me kuluttajat odotamme jo löytävämme verkosta kuntoiluohjeita, ruokaohjeita, käyttöohjeita, kahvikoneen huolto-ohjeita, matkailuvinkkejä, ihonhoito-ohjeita, viihdyttäviä tarinoita ja kaikenlaista nippelitietoa. Mutta jotta mainostaja voi varmistua oman sisältönsä löydettävyydestä, tulee jakelu ja hakukone-optimointi huomioida jo sisällön suunnitteluvaiheessa. On selvää, että sisällön on oltava laadukasta ja merkityksellistä.

Mutta se ei riitä. 

Tekstit on tuotettava niin, että hakukoneet tunnistavat ja indeksoivat toimialalla haettuja avainsanoja tai sanayhdistelmiä, ja tähän tarvitaan asiantuntemusta hakukonealgoritmien toimivuudesta. Videosisältöjä jaettaessa tulee ottaa kaikki kanavat käyttöön väheksymättä maksettua mainontaa. Omat sisällöt on integroitava kaikkeen tekemiseen, sillä perinteinen mainonta toimii vahvana käynnistäjänä sisällön löydettävyyteen ja jakamiseen.

Siksi sisältö on yhä kuningas – mutta yksikään kuningas ei ole merkittävä ilman toimivaa hoviaan.

 

1 comment(s)

Kirjoittajasta

Pääsiäismunat mediassa

shutterstock 108814166

Pääsiäismuna (engl. Easter egg) on kuviin, elokuviin, musiikkiin, tietokoneohjelmiin tai videopeleihin piilotettu viesti tai vitsi. Perinteistä pääsiäismunajahtiin liittyvää termiä käytti ensimmäisen kerran Atari vuonna 1979 yrityksen huomattua peliohjelmoija Warren Robinettin piilottaneen salaisen viestin heidän Adventure-peliin.

Tunnettuja ”pääsiäismunien” piilottajia ovat muun muassa elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock, pelistudio Bungie, sarjakuvapiirtäjä Don Rosa ja Microsoft. Esimerkiksi Microsoft Office 97 sisältää kätketyn lentosimulaattorin, kätketyn flipperin ja kätketyn simulaation Magic 8 Ball-lelusta.

Elokuva-alan tavallisimmat pääsiäismunat ovat cameo-roolit ja paljon käytetty Wilhelm Scream -äänitehoste. Joissakin DVD-elokuvissa on myös kätkettyjä valikkoja, joiden takaa voi löytyä esimerkiksi poistettua materiaalia tai konseptikuvia. Myös jotkin musiikkiyhtyeet piilottavat pääsiäismunia musiikkiinsa. Bungie on kätkenyt pääsiäismunia videopeliensä lisäksi myös pelimusiikkiin. Pääsiäismuna voi olla piilotettu sanoitukseen tai melodiaan, tai sen voi löytää vasta käsittelemällä sitä, esim. hidastamalla tai toistamalla sitä takaperin.

Uuden Äänensävy-blogimme avasi kevätpäiväntasauksen kunniaksi SEK & Greyn luova johtaja Anssi Järvinen. Seuraava kirjoitus syntyy tässä kuussa mediatoimisto IUM Finlandin toimitusjohtajan Clarisse Berggårdhin kynästä.

Hyvää pääsiäistä!

Linda

P.S. Hufvudstadsbladet julkaisi 20.3.2015 jutun Isiksestä. Artikkelin kuvaan liittyy myös ”Easter egg”, näetkö sen?

Lue lehtijuttu (ruotsiksi) täältä

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Sellaista elämä on

shutterstock 111768710

Markkinointitoimisto SEK & Greyn luova johtaja Anssi Järvinen avaa Isiksen uuden Äänensävy-blogin kirjoituksellaan piilomainonnasta ja mainosalan työtilanteesta. Kerran kuussa ilmestyvän blogin muita kirjoittajia ovat muun muassa Clarisse Berggårdh, Sirpa Kirjonen, Pasi Kivioja ja Matti Remes.

--

Minun piti viisastella ammatillisista asioista. Kuten markkinointiviestinnän nykytilasta, median murroksesta ja niiden yhteisvaikutuksesta sekä journalismille että markkinoinnille. Pohdintani eivät kuitenkaan suostuneet siirtymään näytölle. Sormeni jäätyivät näppäimistölle ja ajatukseni väärälle taajuudelle.

Syynä mieleni harhailuun ovat monet viime aikojen dramaattiset tapahtumat. Päällimmäisenä hämmennys Venäjän tilanteesta, oppositiojohtaja Boris Nemtsovin murha, lukuisat avoimet kysymykset sen ympärillä. Pelko siitä, ettei vastauksia saa koskaan. Ja suomalainen oikeudenkäynti, jossa virkamiehet yrittävät todistaa syyttömyyttään pienen tytön murhaan. He yrittävät perustella, miksi silmät pysyivät kiinni.

Lisäksi mediassa huutaa moni muukin vähemmän valoisa asia. Viikonloppukin oli pimeä. Muistutti syksyä, vaikka kalenteri näyttää kevättä.

Olisin voinut  kirjoittaa piilomainonnasta. Pohdiskella, ettei brändi, jonka arvoihin kuuluu läpinäkyvyys tai joka haluaa osallistaa ihmiset tekemään asioita yhdessä, voi sortua piilomainontaan. Tai sen uusiin ja sisäsiistimpiin synonyymeihin, joita raskautetut mediat innovoivat harmaalle alueelle.

Mietin, että jos brändin tapaan käyttäytyä kuuluu piilomainonta, sellainen ei voi koskaan rakentaa luottamuksellista suhdetta ihmisiin, joiden keskellä se haluaa elää, toimia ja vaikuttaa.

Välttääkseni liian tiukkapipoista asennetta olisin voinut keventää provokaatiotani toteamalla, että kuka tahansa voi sananvapauden nimissä tuottaa hyvää sisältöä. Tai ylipäätään sisältöä. Eli etteivät yhteistyöblogit, natiivimainonta tai muut sellaiset ole kategorisesti tuomittavia markkinointiviestinnän muotoja. Kyse on siitä, miten ne toteutetaan. Ketunhäntä kainalossa tehty sisältö, jossa on tarkoitus toimia anonyymisti vaikuttimiaan paljastamatta, ei ole rehellistä käyttäytymistä.

Olin ajatellut kirjoittaa myös niistä vasta valmistuneista kauppatieteilijöistä, joiden koulutuksessa on yksi suuri aukko. Se, että heille ei opeteta, mihin heidän koulutuksensa ei anna valmiuksia. Kuten esimerkiksi copywriterin tai graafisen suunnittelijan tehtäviin. Juuri nyt debatin aloittaminen tällaisesta sinänsä merkittävästä aiheesta on sinänsä luonnollista, sillä myös markkinointiviestinnän investoinnit ovat pudonneet tasolle, joka on aiheuttanut työvoiman ylitarjontaa media-alan tapaan.

Palkkaus ei ole kilpailukyistä, ja lahjakkaimmat kyvyt hakeutuvat siten pöydän toiselle puolelle tai kokonaan muihin hommiin. Olisin tuonut esille huoleni tällaisen kehityksen merkityksestä Suomen markkinoinnilliselle kilpailukyvylle, joka ei muutenkaan yllä kilpailijamaiden tasolle.

Mutta käyn nukkumaan. Uuden päivän myötä elämäntuska hellittää, ja mieleeni nousee kirkkaita ajatuksia markkinointiviestinnän nykytilasta ja median murroksesta ja niiden yhteisvaikutuksesta sekä journalismille että markkinoinnille.

Sellaista elämä on. Sellaista kai sen pitääkin olla.

 

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Totuus Isiksestä

shutterstock 142896424

Liikemerkkimme tarkkanäköinen pöllö kuvastaa Isistä, muinaisen Egyptin äitijumalatarta. Viisauden ja luovuuden vartijana Isis näkee, mitä emme itse huomaa, ja valvoo, että kirjoittajan luovuus paistaa läpi käännöksissämme. Tunnetko sinä Isiksen tarinan?

  1. Isis on naisellinen alkuvoima ja luontoäiti. Hän on viisauden, luovuuden, tiedon, magian ja rakkauden suojelija. 
  2. Isis eli ihmisten keskuudessa. Hän opetti kansalle monta hyödyllistä taitoa, kuten lukutaidon ja maanviljelyn.
  3. Jumalatar tunnetaan tuhansista nimistään – kuten Afrodite, Astarte, Demeter, Eeva, Elissa, Inanna, Ishtar, Maria, Minerva, Sofia ja Venus. Isis-kultti tunnetaan myös madonnakulttina.
  4. Vapaudenpatsaskin kuvastaa Isistä. A. Bertholdi suunnitteli Isis-patsaan Suezin kanavan avajaisiin vuonna 1869. Ehdotus hylättiin, mutta kätevänä miehenä hän uusiokäytti piirustuksensa New Yorkissa.
  5. Perinteisesti Isistä juhlitaan elämänantajana kevään ensimmäisenä päivänä – kevätpäiväntasauksena 21.3. 

Rakkaudella,
Käännöstoimisto Isis

2 comment(s)

Kirjoittajasta

Tuota käännöksilläsi lisäarvoa

shutterstock 44310685

Noudattamalla vinkkejämme varmistat, että käännöksesi ovat investointeja, eivät maineesi murentajia.

  1. Hinta on huono mittari. Ilmaista lounasta ei ole. Ainakaan, jos haluat ylläpitää tai vahvistaa mainettasi. Arvioi ennen tilausta miten lopputulos voi vaikuttaa kohderyhmäsi ajatteluun.
  2. Tunne kohteesi. Harkitse, keitä käännöksen tulee puhutella. Ajattele laajasti. Laadi lähdeteksti siten, että sen voi sujuvasti soveltaa kohteen kielelle. Paikallislähtöistä tekstiä voi olla vaikea tulkita muille kohdemarkkinoille.
  3. Vaadi sisällön, ei sanojen käännöstä. Esitä kaikki toiveesi ja anna tyyliohje kääntäjälle; mitä haluat ja miksi, mihin tarpeeseen käännös tehdään, ketä haluat puhutella? Laadukas käännös välittää lähdetekstin sävyn ja sisällön oivaltavasti.
  4. Anna hyvä briiffi. Kirjoita laaja evästys. Lähetä myös taustamateriaalia ja aikaisempia käännöksiä. Älä jätä kääntäjää tyhjiöön.
  5. Älä käännä itse. Hyvä käännös perustuu tietoon ja oikeaoppiseen kirjakieleen, ei ”mutuun”. Erinomainenkaan kielitaito ei välttämättä riitä sujuvan lopputuloksen tuottamiseen. Pilkku väärässä paikassa voi kääntää hyvän pahaksi. Luota ammattilaiseen!
  6. Varmista hyvä lopputulos. Vaadi, että kääntäjä oikolukee tekstin vielä korjauskierrosten jälkeenkin.

T. Käännöstoimisto Isis

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Tilaa blogi


Viimeisin blogikirjoitus
Väärin kohdennettu mainos syö uskottavuutta
Sirpa Kirjonen, Johtaja, kuluttaja- ja mediamarkkinointi, Sanomalehtien Liitto; Mainonnan neuvottelukunnan jäsen | 4.6.2015
Kaikki blogikirjoitukset