Äänensävy | Käännöstoimisto Pauhun blogi

Bloggaaja ja lukija – ystävät?

shutterstock 166552256

”Blogiyhteistyön kautta pääsin testaamaan tän sarjan tuotteita – ja täytyy kyllä sanoa, että nämä ovat aivan ihania!”

”Blogiyhteistyön kautta pääsin testaamaan tän sarjan tuotteita – ja täytyy kyllä sanoa, että nämä ovat aivan ihania!” Edellä kirjoitettu on tätä päivää lähes kaikissa suosituissa suomalaisissa muoti-, sisustus- ja lifestyle-blogeissa. On enemmän kuin tavallista, että iso osa blogipostauksista sisältää mainoslinkkejä suoraan esiteltyihin tuotteisiin. Ne on tehty yhteistyössä eri yritysten kanssa ja niissä esitellään kerta toisensa jälkeen samoja, lahjoina saatuja merkkituotteita. Kirsikkana kakun päällä ovat alennuskoodit bloggaajan yhteiskumppanin tuotteisiin.

Yritysyhteistyö ja mainoslinkit ovat lisääntyneet valtavasti. Blogeista on tullut yrityksille yhä tärkeämpiä markkinointikanavia, ja tämän seurauksena bloggaajat ovat ammattimaistuneet. Suomessakin suosituimmat bloggaajat tekevät nykyään kunnon tilin, vaikka Norjan suosituimman muotibloggaajan Ulrikke Lundin miljoonan Norjan kruunun (noin 107 000 euroa) vuosituloihin täällä tuskin päästään.

Jos yritys julkaisisi blogissaan samanlaista sisältöä, se ohitettaisiin nopeasti tai siihen saatettaisiin suhtautua jopa vihamielisesti. Yritysblogi ei missään tapauksessa saa sisältää puhtaasti mainonnallista ja markkinoinnillista materiaalia. Se jos mikä karkottaa lukijat – tätä toistavat viestinnän ja markkinoinnin johtamisen kirjat sekä kansainväliset tutkimusartikkelit.

Sen sijaan pitää taitavasti rakentaa luottamuksellinen suhde kuluttajiin tarjoamalla heille sisältöä, josta he saavat ”lisäarvoa”. Vasta pitkäjänteisen työn kautta sisällöntuottajat saatetaan palkita, kun kuluttaja ostaa tuotteita ja parhaassa tapauksessa suosittelee niitä ystävilleenkin.

Miksi muoti-, sisustus- ja lifestyle-blogien kanssa on toisin?

Siksi, että blogeilla on kyky vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin, koska lukijat näkevät bloggaajat luotettavana tiedon lähteenä. Elina Pohjosen markkinoinnin pro gradu Asiakasuskollisuuden teemat muotiblogeissa kertoo samaa: sen mukaan lukijat eivät koe blogipostauksia suoranaiseksi mainostukseksi vaan henkilökohtaiselta lähteeltä tulevaksi tiedoksi.

Monet suositut bloggaajat ovat onnistuneet monivuotisen työnsä ansiosta luomaan tiiviin suhteen lukijoihinsa, jolloin lukijat pitävät heitä jopa ystävinään. Näin huomioimatta jää se fakta, että moni bloggaaja on yrittäjä ja hänen bloginsa on hänen yrityksensä blogi. Blogi on hänen yrityksensä kanava kertoa brändistä, joka on tässä tapauksessa yhtä kuin bloggaaja itse.

Jos kivijalkaliikkeen omistaja hehkuttaisi tuotteittensa erinomaisuutta yrityksensä blogissa, pidettäisiinkö häntä luotettavana lähteenä? Ei tietenkään.

Entä kun muotibloggaaja kehuu tuotteita, joiden kautta hän saa välillisesti tai välittömästi myös elantonsa, vakuuttuvatko lukijat tuotteista? Tutkimusten mukaan kyllä.

Blogimaailma muuttuu vauhdilla ja onkin mielenkiintoista seurata, miten lukijoiden ja suosittujen bloggaajien suhde kehittyy, jos sisältöjen suunta menee koko ajan mainonnallisempaan suuntaan. Säilyykö ystävyyden kaltainen suhde, kun henkilökohtaisten, samaistumispintaa tarjoavien tarinoiden sijaan tarjolla on yhä useammin huonosti tai ei lainkaan piilotettua mainontaa?

Asenneilmasto voi kääntyä nopeasti ja siksi yritysten kannattaa seurata tiiviisti blogirintamalla tapahtuvia muutoksia. Vaikka yritys näkisi bloggarit juuri nyt täydellisinä yhteistyökumppaneina, tilanne voi muuttua nopeastikin.

Muotibloggaajien työtä tarkastelleessa Elina Nopparin ja Mikko Hautakankaan tutkimuksessa Kovaa työtä olla minä – Muotibloggaajat mediamarkkinoilla arveltiin jo neljä vuotta sitten, että yritysten on ehkä pian taas aika etsiä uusia toimintamalleja. Some on tunnetusti tuulinen paikka.

--

Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen, joka työskentelee parhaillaan yritysblogien kautta tapahtuvaa sidosryhmäviestintää tutkivan väitöskirjansa parissa.

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Omistaja kypsyi – Suomen Isis vaihtaa nimensä

shutterstock 257497339

Pankki ei välittänyt maksuja, PayPal jäädytti rahat.

Helsinkiläinen Käännöstoimisto Isis lopetti kamppailun nimensä puolesta. Yritys ottaa uudeksi nimekseen rekisteröimänsä tavaramerkin Pauhu Oy:n.

”Aito Isis on tunnettu luovuuden jumalatar ja hyväntekijä. Valitettavasti myös eräs pahamaineinen järjestö otti käyttöönsä saman nimen. Seuraukset voitte arvata”, perustelee nimenvaihdosta yrityksen toimitusjohtaja Linda Ahlblad.

Käännöstoimisto Isis vetosi syksyllä 2014 mediaan, että järjestöä kutsuttaisiin sen itsensä käyttämällä nimellä IS-järjestö (Islamic State) käytöstä poistuneen ISIS-lyhenteen sijaan. Se ei kuitenkaan vakiintunut suomalaiseen käyttöön.

Ahlblad kertoo käännöstoimiston kohdanneen kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi yllättäviä haasteita ulkomaisista palvelunestohyökkäyksistä erilaisiin kieltoihin.

”Eräs pankki kieltäytyi maksunvälityksestä, koska saajana oli Isis. Amerikkalainen maksuvälityspalvelu PayPal puolestaan on vaatinut toistuvasti selvitystä maksuistamme. Varojamme on edelleen selvitystilassa PayPal-palvelussa”, Ahlblad jatkaa.

Yrityksen uusi nimi Pauhu on vanha suomalainen sana. Samannimisiä järjestöjä, hyviä tai pahoja, ei tiettävästi ole olemassa.

”Pauhu kiirii kauas ja sopii alkuperänsä takia erinomaisesti Avainlippu-yritykselle”, Ahlblad kiteyttää.

Käännöstoimisto Pauhu on erikoistunut oivaltaviin markkinoinnin käännöksiin. Yrityksellä on noin 40 kääntäjän verkosto, joka tekee käännöksiä kaikille eurooppalaisille kielille ja venäjäksi. Asiakkaina on muun muassa American Express, Mercedes-Benz ja Ruukki. Pauhu noudattaa Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton ehtoja ja on alansa ainoa Avainlipun haltija.

 

Lisätietoja:

Pauhu Oy, toimitusjohtaja Linda Ahlblad, p. 040 866 8669,linda@pauhu.fi – www.pauhu.fi

0 comment(s)

Asiakaslehti kertoo arvostuksesta

shutterstock 310832027

Oli aika, jolloin asiakaslehtiä pidettiin kakkos- tai kolmosketjun julkaisuina. Todelliset journalistit katsoivat niitä nenänvartta pitkin ja vannoivat kautta milloin minkäkin, etteivät ikinä koskisi moisiin pitkällä kepilläkään.

Mutta niin kuin kovin usein tapahtuu – niin muuttui maailma, Eskoseni. Jos ennen kalleimmat paperit, hienoimmat kuvat ja parhaat jutut olivat aikakauslehtitalojen veturibrändeissä, on tilanne muuttunut. Nyt parhaimman näköiset lehdet ja monet parhaista jutuista ja niiden toimittajista löytyvät lähes yhtä usein asiakaslehdistä kuin perinteisistä aikakauslehdistäkin.

Hyviä asiakaslehtiä on ollut aina. Kaikille tuttu Finnairin Blue Wings on asiakaslehti parhaasta päästä. Sen sisältö ja ulkoasu ovat aina pärjänneet parhaimmillekin aikakauslehdille (tosin täytyy muistaa, että Blue Wingsiä on aina tehty aikakauslehtitalon sisällä toimivassa julkaisuyksikössä). Blue Wingsin tapaisia julkaisuja on nimittänyt juuri niiden hyvyys ja sisällön laadukkuus – laatu jossa kaikenkarvainen markkinointimeininki on loistanut poissaolollaan.

Asiakaslehti on parhaimmillaan silloin, kun se palvelee tai viihdyttää lukijaansa kaikissa asiakkaan käyttämissä kanavissa. Jotta mitään julkaisua ylipäänsä selaillaan tai luetaan, sen täytyy tuottaa jotain lisäarvoa. Markkinointihenkiset hehkutukset ovat sitä kaikkein vähiten kiinnostavaa sisältöä ja onneksi nykyisin yhä enemmän myös katoavaa kustannusperinnettä.

Asiakaslehden tarkoitus ei ole myydä kenenkään tuotetta tässä ja nyt. Asiakaslehden lukija tietää usein lukevansa yrityksen julkaisua ja ymmärtää yrityksen haluavan saada tai pitää hänet asiakkaanaan. Juuri se on parasta asiakassuhteen vaalimista, että lehdentekijä – tässä tapauksessa yritys – arvostaa lukijaa niin paljon, että näkee vaivaa tehdäkseen tätä palvelevan julkaisun. Tätä kutsutaan lehti–lukija-suhteeksi.

Aikakauslehtien hierarkiassa olivat korkealla niin kutsutut kahvipöytälehdet. Nämä ovat julkaisuja, jotka halutaan jättää vieraiden näkyville kahvipöydälle, statussymboleja jotka määrittävät lukijansa statusta ja arvomaailmaa. Monet asiakaslehdet ovat päässeet tähän toimimalla juuri niin kuin parhaimmat niin kutsutut oikeat aikakauslehdet. Ne ovat pitäneet huolta sisällön ja ulkoasun laadusta, ottaneet huomioon lukijoidensa erityistarpeet ja vastanneet näihin ja sitten vielä hieman päälle.

Yritykset ovat oivaltaneet asiakaslehden mahdollisuudet. Hyvin tehty asiakaslehti lisää koko yrityksen brändin vetovoimaa. Suurin osa on ymmärtänyt, että esimerkiksi siivousalan yrityksen asiakaslehdessä ei tarvitse olla kymmentä siivousaiheista juttua – itse asiassa asiakaslehden sisältöä ei pidä sitoa emoyhtiön toimialaan ja sen ilosanoman levittämiseen.

Huolella ajateltu ja hyvin tehty juttu kiinnostavasta aiheesta kertoo lukijalle siitä, että häntä arvostetaan. Kun arvostus kerran ansaitaan, sitä ei aivan helposti myöskään menetetä. Jos yritys välittää asiakkaistaan niin paljon, että tarjoaa näille kaupan päälle vielä asiakaslehden, hyvä sana kiirii varmasti eteenpäin.

Hyvä juttu on hyvä juttu, vaikka sen julkaisisi asiakaslehdessä.

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Kaupunki ilman liikkuvia mainoksia

shutterstock 227249623

Kaupunkikuvaan kuuluvat tietynlainen räikeys, teipatut raitsikat ja kirjavatkin valomainokset. Mainosten määrä kuvastaa palvelujen määrää ja kaupungin toimeliaisuutta. Ne ovat myös osa kaupunkeihin oleellisesti kuuluvaa arjen estetiikkaa, mutta kaiken voi tehdä kuitenkin hyvin tai huonosti, tyylikkäästi tai tyylittömästi.

Kun mainontaa on paljon, sitä ei enää huomata. Bussien ja raitiotievaunujen mainokset ja julistepinnat muuttuvat tapetiksi ja liikkuvat mainokset vain huonosti viihdyttäväksi kuvavirraksi, joka jopa ärsyttää.

Helsingin Kalevankadulla on 37 neliön kokoinen seinä, jossa kukin mainos pyörii 8500 kertaa viikossa. Mediamyynti väittää viestin tavoittavan miljoona ihmistä viikossa. Toivottavasti markkinointipäättäjät eivät usko tätä. Voisi väittää, että viikossa miljoona ihmistä kääntää katseensa toisaalle. Huomioarvoahan sekin tietysti on.

Liikkuvista mainoksista on tullut visuaalista saastetta, jonka voisi kieltää kokonaan. On arvioitu, että Helsingin kaupungille olisi merkittävästi parempi mainosvaltti ja kannattava liiketoimi olla mainoksista vapaa vyöhyke. Se kansainvälisesti kuuluisa ja harvinainen pikkukaupunki, jossa ei ole lainkaan mainoksia. Rauhallinen, turvallinen, selkeä, kaunis, rentouttava paikka.

Sao Paulo, Brasilian suurin kaupunki, on selvinnyt ilman mainoksia jo kohta kymmenen vuotta. Kiellon taustalla oli pyrkimys kaupungin puhdistamiseen roskista ja liiallisista ärsykkeistä sekä puuttuminen visuaaliseen saasteeseen. Ulkomainonnan rajoittaminen lisäsi kaupankäynnin aktiivisuutta. Kun suuret mainokset poistuivat, pienet kyltit nousivat uuteen arvoon. Mainostulvan alta paljastuivat rakennukset, opasteet, levähdyspaikat, katukyltit, ihmiset, näyteikkunat ja yritysten liikemerkit.

Mainonnan määrä voi olla kapitalistisen maailman menestyksen mittari, mutta se voi olla myös epätoivon mittari. Tai epävarmuuden mittari. Jotkut haluavat Times Squaren tai Broadwayn kaltaista mainosmerta, mutta sellaisen haaveilu on lähinnä säälittävää.

 

Helsinki voisi ottaa rohkean askeleen ja aloittaa sillä, että liikkuvat mainosnäytöt kiellettäisiin kokonaan ja liikennevälineiden kyljet ja rakennustyömaaseinien julistepaikat pyhitettäisiin kulttuuritapahtumien mainostamiseen.

 

Mainospaikkojen säännöstely ja ohjaus voisi tähdätä kaupunkikuvan eheyttämiseen ja kadunkulkijoiden ja asukkaiden viihtymisen parantamiseen ja siten myös kauppojen liiketoiminnan parantamiseen.

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Dokumentoi sisältömarkkinointisi!

shutterstock 258571643

Moni pohtii tälläkin hetkellä, miten saisi parhaan sadon markkinoinnistaan. Yksi tärkeä neuvo nousee esiin Content Marketing Instituten ja MarketingProfsin raportissa ”2015 B2B Content Marketing Benchmarks, Budgets and Trends - North America”: dokumentoitu eli kirjallinen sisältömarkkinoinnin strategia tuo markkinointiin tutkitusti tehokkuutta. Toisin sanoen myynti kärsii, jos strategia jää pelkäksi puheeksi.

Vain kolmanneksella kyselyyn vastanneista B2B-markkinoijista oli organisaatiossaan kirjallinen sisältömarkkinoinnin strategia. Noin puolella oli strategia, jota ei oltu dokumentoitu kirjalliseen muotoon.

Dokumentoinnin lisäksi on olennaista, että strategiaa myös toteutetaan tarkasti. Kyselyn mukaan alle puolet (42 %) noudatti strategiaansa tarkasti, puolet melko tarkasti. Instituutin mukaan johtopäätös on selvä: vaikuttavinta markkinointi on silloin, kun yrityksellä on kirjallinen strategia, jota myös noudatetaan ja toteutetaan tarkasti.

Siispä sanoista tekoihin, strategiat paperille, selkeä tiekartta toteutuksesta ja tekemään!

Lue raportti

Lämpimin syysterveisin,
Käännöstoimisto Isis

0 comment(s)

Kirjoittajasta

Sponsoroitua pettymystä

shutterstock 269452205

Kesällä julkaistusta brittiläisen Reuters-instituutin tutkimuksesta kävi ilmi, että natiivimainontaan ja sponsoroituun sisältöön uskovalla medialla on käsissään iso ongelma. Digital News Report 2015:n mukaan 33 prosenttia brittiläisistä ja 43 prosenttia amerikkalaisista vastaajista oli pettynyt luettuaan artikkelin, jonka he vasta jälkeenpäin huomasivat olleen mainostajan maksama.

Puolet vastaajista molemmissa maissa ilmoitti, ettei pidä sponsoroidusta sisällöstä mutta hyväksyy sen osana maksuttomien uutisten saamista. Vain 13 prosenttia briteistä ja 22 prosenttia amerikkalaisista piti mainostajan maksamaa sisältöä kiinnostavana tapana kuulla heille itselleen tärkeistä aiheista.

Lukijoiden viesti on selkeä: maksettua sisältöä ei pidä piilottaa journalismin kaapuun. Puurot ja hillot on pidettävä erillään myös tarinankerronnassa. Alhaiset luvut kiinnostavuudessa osoittavat, että natiivimainonnassa on vielä paljon kehittämistä.

Median etiikkaa valvova Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi vastikään julkilausuman, jolla selkeytetään journalistisen ja kaupallisen aineiston erottumista toisistaan. Uusia ohjeita olivat sorvaamassa alan keskeiset toimijat sanoma- ja aikakauslehdistä, televisiosta ja radioista.

Käytännöt eri tiedotusvälineissä ovat olleet monenkirjavia. On puhuttu muun muassa sponsoroidusta yhteistyöstä, kumppaniblogeista, yhteistyökumppanin sisällöstä tai radiopuolella ohjelman mahdollistajista. Usein kirjava termistö hämärtää tavalla tai toisella häveliäästi sen tosiasian, että joku ulkopuolinen taho on maksanut ja määritellyt sisällön. Journalismin pyhiin perusperiaatteisiin taas kuuluu, ettei toimituksellista päätösvaltaa luovuteta milloinkaan toimituksen ulkopuolelle.

JSN suosittelee, että tiedotusvälineet käyttävät ilmoituksista, mainoksista, advertoriaaleista ja muusta perinteisestä kaupallisesta sisällöstä termiä ”mainos”, koska sana on yksiselitteinen ja tunnettu. Sanaa mainos on käytettävä lehdissä, radiossa, televisiossa ja netissä aina, kun on olemassa sekaantumisen vaara tai jos yleisö ei pysty hahmottamaan helposti, onko kyseessä mainos tai juttu. Mainoksen maksajaa kutsutaan mainostajaksi.

Neuvosto huomioi lausumassaan, että perinteiset termit ilmoitus ja mainos ovat osoittautuneet liian yleisluonteisiksi muun muassa natiivimainonnassa, jossa tiedotusvälineiden yhteistyö kumppaneidensa kanssa voi olla hyvinkin luovaa. Maksettu sisältö voidaan silloin merkitä myös termillä ”kaupallinen yhteistyö”, joka kertoo selkeästi, ettei kyse ole journalismista. Mainostajan nimi samassa yhteydessä osoittaa myös, kenen kanssa yhteistyötä harjoitetaan.

Kaupallisen radion puolella JSN suosittelee, että radiot tekevät eron mainosten ja journalistisen sisällön välille kertomalla ohjelman alussa, ohjelman aikana sopivin välein sekä ohjelman lopussa kaupallisesta yhteistyöstä ja siitä, kuka on kulloinenkin yhteistyökumppani ja ohjelman maksaja.

Uusi ohjeistus ehti herättää tuoreeltaan jonkin verran hämmennystä ja kritiikkiä. Korjattakoon tässä yksi väärinkäsitys: kaikkia ilmoituksia ei tarvitse erotella muusta sisällöstä ”mainos”-sanoilla, vaan ainoastaan niissä tapauksissa, kun ilmoituksen sisältö muistuttaa tyyliltään toimituksellista sisältöä. Kuolinilmoituksiin ei siis edelleenkään tarvitse lisätä ”kuolinmainos”-sanaa.

Sekin kannattaa muistaa, että kyse on suosituksesta, jonka noudattamatta jättämisestä JSN ei automaattisesti anna langettavaa päätöstä. Neuvosto arvioi sitten jälkeenpäin kokonaisuutta, erottuuko mainossisältö riittävän selkeästi lukijalle, katsojalle tai kuulijalle.

1 comment(s)

Kirjoittajasta

Tilaa blogi


Viimeisin blogikirjoitus
Bloggaaja ja lukija – ystävät?
Maria Mäkinen, tohtorikoulutettava | 8.9.2016
Kaikki blogikirjoitukset