Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.
Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x

Äänensävy | Käännöstoimisto Pauhun markkinointiblogi

Mielipiteetön pomo ei vahvista brändiä

shutterstock 139744612

Suomalaiselle yritysjohtajalle mielipiteensä, etenkään raikkaasti kärkevän tai rintamalinjoja jakavan ajatuksen ilmaiseminen on perinteisesti ollut tuskaisaa.

Markkinamme on pieni ja siksi kaikkia pitäisi miellyttää. Esimerkiksi alaisia, asiakkaita, omistajia ja hallitusta.

Jos ei onnistu miellyttämään alaisia, ne mokomat alkavat puhua selän takana pahaa. Jos taas ei miellytä asiakkaita, niistä voi tulla kilpailijan asiakkaita. Ja jos ei ole mieliksi omistajille ja hallitukselle, voi saada käytännön oppitunnin toimitusjohtajan työsuhdeturvan heppoisuudesta.

Parempi pitää siis kieli keskellä suuta.

Vai onko?

Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi hämmästeli taannoin suomalaisten johtajien hiljaiseloa näin: 

On itse asiassa aika kummallinen tilanne, että yksi yhteiskunnan keskeinen joukko jättää äänensä käyttämättä julkisessa keskustelussa.

Yritysjohtajamme eivät ole oivaltaneet, että vältellessään ärsyttämästä ulostuloillaan ketään pomojen lausumattomat mielipiteet eivät myöskään ilahduta ketään. Jos ei ilahduta ketään, ei myöskään luo myönteistä merkitystä itselleen ja edustamalleen taholle ja brändille.

Merkityksetön brändi on ilmaa ja mielipiteetön johtaja joutava.

Jotta yritys tai sen johtaja eivät olisi yhdentekeviä, pitää firmalla tai sen brändeillä olla brand purpose. Määritelty merkitys. Paraatilippu, jonka alla niin omistajat, yritysjohto kuin henkilöstökin haluavat marssia.

Sillä vasta, kun brändi merkitsee jotakin, siihen voi syntyä pelkkää asiakkuutta tiiviimpi suhde. Suhde, joka kielii asiakkaan ja brändin yhteneväisestä arvomaailmasta. 

Tällaista merkitystä ei kehkeydy, jos brändillä ei ole rohkeutta olla jonkun asian puolesta. 

Se usein merkitsee myös olemista jotakin vastaan. 

Mutta onneksi tänä päivänä riittää asioita, joita vastaan myös kuluttajat haluavat brändin kanssa liittoutua. Esimerkkejä helpoimmasta päästä: epätasa-arvoisuus ja ilmaston lämpeneminen. Uskaliaammasta päästä: vallitsevat lait tai vaaleilla valittu hallinto, kuten presidentti. 

Voisiko kuluttaja ”äänestää” vaikkapa Yhdysvaltojen presidenttiä vastaan ostamalla jonkin tuotteen yritykseltä, joka avoimesti kapinoi maailman mahtavimman demokratian päämiestä vastaan? Kyllä. Ja kauppa käy. Tästä on lukuisia esimerkkejä: Patagonia, Nike, Starbucks ja niin edelleen.

Procter & Gamble teetti Yhdysvalloissa tutkimuksen, jonka mukaan 67 prosenttia kuluttajista uskoo brändeillä olevan enemmän valtaa muuttaa maailmaa kuin hallituksilla.

Siksi kuluttajat myös haluavat äänestää brändejä. Ja brändejä äänestetään lompakoilla. Mutta jos brändillä ei ole mielipidettä, näkemystä eli merkitystä, johon yhtyä, sitä ei myöskään äänestetä entiseen malliin. Siis osteta.

Saman on huomannut myös toinen yhdysvaltalainen brändijätti. Unilever-konsernin neljästäkymmenestä kärkibrändistä kahdeksantoista kuuluu Unileverin Sustainable Living Brand -tuotemerkkeihin, joille on laadittu brändikohtainen vastuullisuusohjelma.

Nämä brändit tuottivat vuonna 2016 jo 60 prosenttia Unileverin kasvusta ja ne kasvoivat 50 prosenttia nopeammin kuin muut Unileverin brändit. 

Viestintätoimisto Milttonin tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista haluaa yritysten osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteisten ongelmien ratkomiseen. 

Etenkin nuoriso odottaa yrityksiltä konkreettisia tekoja ja kannanottoja myös sellaisiin aiheisiin, jotka eivät suoranaisesti liity yrityksen liiketoimintaan.

Esimerkiksi Finlayson on rakentanut itselleen merkitystä varsinaisen liiketoimintansa ulkopuolelle myös tietoisesti jopa lakia uhmaten: kun ostaa Finlaysonin lakanat, ei osta vain liinavaatteita. Ostaessaan Finlaysonin tuotteita antaa äänensä sukupuolten välisen tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta. 

Kannanotto voi olla myös uutiskynnyksen ylittävää käyttäytymistä. 

Kun Viking Line ei antanut Suomen sadannen itsenäisyyspäivän alla ruotsalaisten uusnatsien nousta laivaan osallistuakseen äärioikeiston mielenilmaisuihin Helsingissä, Viking Linen merkitys muuttui monen kuluttajan silmissä. 

Allekirjoittaneenkin.

Laillani yhä useampi kuluttaja, sijoittaja ja työntekijä haluaa tehdä ihmisen, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan kannalta vastuullisempia valintoja. 

Näistä arvovalinnoista hyötyvät ne yritykset ja brändit, joilla on määritelty brand purpose. 

Voittajia ovat siis ne, jotka uskaltavat esimerkiksi pomonsa suulla olla jostakin asiasta jotakin mieltä. Ja todentaa näkemyksensä tekoina.

Vaikkei moinen toiminta aina ihan kaikkia miellyttäisikään.

Tilaa blogi


Viimeisin blogikirjoitus
Mielipiteetön pomo ei vahvista brändiä
Anssi Järvinen, Superson Oy | 25.8.2018
Kaikki blogikirjoitukset